Luonnonhaittakorvaukseen (LHK) valmistellaan vaatimusta rehunurmiksi ilmoitetun kasvuston vuosittaisesta ylläpidosta laiduntamalla tai koneellisella poistolla, kertoi maa- ja metsätalousministeriö tiedotteessaan syyskuun alussa.
Muutoksella tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti tukien parempaa kohdentamista aktiiviseen ruuantuotantoon, tiedotteessa sanottiin.
Suomen CAP-suunnitelman muutosilmoituksessa LHK-kohtaan on nyt lisätty teksti: ”Rehunurmea olevaa kasvustoa on ylläpidettävä vuosittaisella hoidolla, joka tapahtuu laiduntamalla tai koneellisella poistolla lohkolta.”
Perusteluna muutokselle kerrotaan, että nykyisin rehunurmena ilmoitetaan paljon alaa, joka ei todellisuudessa ole rehuntuotantokäytössä.
”Tällaisten rehunurmilohkojen heikko viljelyn taso on potentiaalinen rahoitusoikaisuriskin aiheuttaja suurten virhetasojen takia”, CAP-suunnitelman muutosilmoituksessa sanotaan.
”Rehunurmikasvuston ylläpitovelvoitteen avulla tukihakemuksessa ilmoitettu pellonkäyttö voisi tulevaisuudessa vastata nykyistä paremmin kunkin lohkon todellista käyttöä, mikä parantaisi tukien kohdentumista oikeanlaiseen toimintaan sekä samalla voisi vähentää riskiä rahoitusoikaisuun, jos se edistäisi tukihakemuksen ilmoittamista oikein.”
”Rehunurmikasvuston ylläpitovelvoite voisi vähentää rehunurmen näennäisviljelyä, ja voisi parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa peltopinta-alan vapautumista niittelijöiltä aktiiviseen ruuantuotantoon”, muutosilmoituksessa todetaan.
”Käytännössä ero on vähäinen, mutta kyse on periaatteesta.”
Miten koneellinen poisto eroaisi sadonkorjuuvelvoitteesta?
”Käytännössä koneellinen poisto on sitä, että nurmikasvusto leikataan ja nurmimassa kerätään ja viedään lohkolta pois. Sadonkorjuuvelvoite taas kirjaimellisesti tarkoittaisi sitä, että sato ’saatetaan markkinoille’ tavalla taikka toisella, joko eläinten rehuksi tai muuten kaupan”, kertoo yksikön päällikkö, maatalousneuvos Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Ero tässä on se, odotetaanko markkinoille saattamista vai ei. Käytännössä ero on vähäinen, mutta kyse on periaatteesta.”
Tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon vuosittain on rehunurmiksi ilmoitettuja peltoja, joilta nurmi vain niitetään peltoon maatumaan, ei ole.
”Tutkimuslaitokset ovat tätä teemaa eri yhteyksissä selvittäneet ja käsitys on, että alaa on merkittävästi eri puolilla maata, mutta tarkkaa lukua ei tähän yhteyteen ole”, Patjas toteaa.
Jos muutos etenee, kuten on suunniteltu, jatkossa tällaiset rehunurmina ilmoitetut maahan niitetyt nurmet olisivat viherkesantoja. Kesannon tuki on rehunurmia pienempi etenkin, jos kesanto- ja luonnonhoitopeltojen ala on yli 25 prosenttia tilan viljelyalasta.
”Useimmissa tapauksissa näyttää siltä, että rehunurmiksi ilmoitetut alat, joilla kasvusto pelkästään niitetään maahan, olisivat oikeammin viherkesantoja”, Patjas arvioi.
”Tällöin oleellinen muutos olisi viljelijän kannalta kasvikoodin valinta keväällä sellaisella tavalla, joka vastaa paremmin peltolohkon todellista käyttöä.”
Voiko rehunurmien ylläpitovaatimus siirtää nurmialaa viljantuotantoon ja painaa sitä kautta viljan tuottajahintoja?
”Luotamme viljelijöiden arvostelukykyyn ja kykyyn lukea markkinatilannetta. Vapaus tilatasolla valita pellonkäyttö tilanteen ja peltolohkon parhaan käyttötarkoituksen mukaan on ennallaan”, Patjas sanoo.
Ministeriö tiedottaa asiasta lisää valmistelun edetessä.