Vuosi alkoi lannoitteiden hintojen nousulla – lannoitetehtaan portit saattavat muodostua pullonkaulaksi

Hintojen nousun vuoksi moni viljelijä on jättänyt ainakin osan lannoitteista hankkimatta. Jos loppujen lannoitteiden osto jätetään viime tippaan keväälle, ei saatavuutta siinä vaiheessa voida varmasti taata, muistuttaa Yaran kaupallinen johtaja Roland Westerberg.

Normaalisti Yara toimittaa lannoitteita tasaisesti pitkin vuotta sujuvan logistiikan takaamiseksi.

"Viime vuonna myimme lannoitteita vähemmän kuin aiemmin. Jos keväällä tulee yhtäkkiä iso tarve ostaa lannoitteita, logistinen ketju ei pysty siihen vastaamaan", korostaa Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää.

"Tällä hetkellä kysyntään vielä pystyttäisiin vastaamaan, mutta kevään kysynnän ja lannoitteiden raaka-aineiden kustannusten ennustaminen on vaikeaa", sanoo Westerberg.

Teija Kankaanpää johtaa Yaran Uudenkaupungin tehdasta. Kuva: Pasi Leino

Lannoitteiden hinnat nousivat viime vuoden puolella ennennäkemättömällä tavalla, kun kaikkien lannoiteraaka-aineiden hinnat nousivat. Vuodessa fosforin hinta tuplaantui, rikin nelinkertaistui ja kaliuminkin hinta nousi.

Isointa roolia näytteli kuitenkin maakaasun hinnannousu.

"Maakaasu maksaa Euroopassa tällä hetkellä noin kolme kertaa enemmän kuin kesällä. Yksittäisissä hintapiikeissä on käyty kuusinkertaisissa hinnoissa", Kankaanpää kertoo.

Westerbergin mukaan esimerkiksi YaraMila Y3:n hinta on noussut kesästä 75 prosenttia.

Yaran omassa tuloksessa raaka-aineiden hinnan nousut eivät vaikuttaneet vielä toisella vuosineljänneksellä. MT (25.7.2021) kertoi esimerkiksi Yaran tuloksen olleen tuolloin 539 miljoonaa dollaria, kun vuotta aiemmin se oli 223 miljoonaa. Kolmannella kvartaalilla tulos oli 143 miljoonaa dollaria tappiollinen, kun se vuotta aiemmin oli 340 miljoonaa voitollinen.

Sujuvan logistiikan takaamiseksi Yara pyrkii toimittamaan lannoitteita tasaisesti pitkin vuotta. Kuva: Pasi Leino

Maakaasu kävi välillä niin kovissa hinnoissa, että se pakotti ammoniakkitehtaita Euroopassa sulkemaan ovensa. Se johtui Westerbergin mukaan maailmanmarkkinoiden erilaisesta kustannusrakenteesta.

”Jos ammoniakkitonnin valmistaminen maksaa esimerkiksi 900 dollaria, mutta sitä pystyi vielä Euroopan ulkopuolisilta markkinoilta ostamaan vaikkapa 600 dollarilla, sillä hintaa ostetaan, kunnes se saavuttaa tuotannosta tulleet kustannukset. Sen jälkeen voi taas alkaa tuottaa ammoniakkia Euroopassa, kun markkina on valmis maksamaan niin, että oma ammoniakkituotanto on kannattavaa.”

Lannoitteiden hinnannousua on siivittänyt myös rahtihintojen nousu, Westerberg muistuttaa.

Lannoiterakeita pakkaamista vaille valmiina. Kuva: Pasi Leino

Suomessa ei ammoniakkitehtaita ole, vaan Yara Suomen tarvitsema ammoniakki tuodaan junalla Venäjältä tai laivoilla Yaran omilta tehtailta.

Kovista hinnoista huolimatta Suomen lannoitetehtaita ei uhkaa tuotantokatkokset vaan esimerkiksi Uudessakaupungissa tuotanto pyörii normaalisti. Monia teollisuudenaloja korona-aikaan kiusannut komponenttipula on sen sijaan koskettanut myös Uudenkaupungin tehdasta.

”Kaliumsulfaatin saatavuudessa on ollut haasteita ja töitä on jouduttu tekemään, että sitä on tänne saatu”, kertoo Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää.

Sinkkisulfaattiakin on hänen mukaansa vaikea saada. Syy on tosin muualla kuin koronassa, sillä riittävän puhtaan sinkkisulfaatin toimittajia on maailmalla vähän.

”Komponenttipulalle on altistuttu myös investointiprojektien kautta”, Kankaanpää toteaa.

Vuonna 2021 Yaran investoinnit Uuteenkaupunkiin olivat 40 miljoonaa euroa. Sillä rahalla saa muun muassa lannoitetehtaalle uuden jauhemaisten raaka-aineiden varaston, typpihappotehtaaseen uuden kattilan ja satamalaiturin korjauksen.

”Investointien fokus ei ole laajentuminen tai pikavoitot vaan turvallisuus, luotettavuus ja toiminnan jatkuminen”, Kankaanpää selittää.

Yara on omistajuutensa aikana satsannut voimakkaasti Suomeen, yhteensä yli miljardi euroa.