Lepaan tomaatti jättää pienen hiilijalanjäljen
Aikaisemmin Lepaalla tuotetun tomaatin hiilijalanjälki on ollut noin 5 kiloa yhtä kiloa kohden, koska sähköön ja energiaan on käytetty fossiilisia energialähteitä, kertovat tuotantopäällikkö Mika Järvinen (oik.) ja diplomi-insinööri Tommi Perälä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHATTULA (MT)
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Lepaan yksikössä viljellään tomaatteja, joiden hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri kuin Espanjasta tuodun punaposken.
”Satokaudella 2013–2014 tavoitteena on, että kilo Lepaan tomaattia jättäisi enintään 700 gramman suuruisen hiilijalanjäljen”, kertoo kasvihuoneiden tuotantopäällikkö Mika Järvinen.
Tavoitteeksi asetettuun hiilijalanjälkeen päästään, koska tuotannon kuluttama sähkö ja lämpö ovat peräisin uusiutuvista energialähteistä. Viime syyskuussa kasvihuonetta alettiin lämmittää hakkeella. Ekosähkö on ollut käytössä tammikuusta alkaen.
Aikaisemmin Lepaalla tuotetun tomaatin hiilijalanjälki oli noin 5 kiloa kiloa kohti, koska sähköön ja energiaan käytettiin fossiilisia energialähteitä.
Espanjassa luonnonvalolla kasvaneen tomaatin hiilijalanjäljeksi on laskettu noin 500 grammaa kiloa kohti. Hiilijalanjäljestä 140–170 grammaa kertyy tomaatin kuljetuksesta Suomeen.
Hollannista tuodun tomaattikilon hiilijalanjälki painaa peräti 2 kiloa.
Hiilijalanjälkiä on arvioitu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT), jossa on kehitetty ilmastolaskuri kasvihuoneyritysten käyttöön.
MTT:n laskurilla Järvinen on yhdessä diplomi-insinööri Tommi Perälän kanssa tehnyt Lepaan tomaatin laskelmat.
”Meillä innostuttiin laskurista ja otettiin se käyttöön”, Järvinen kertoo.
Hiilijalanjäljen laskemiseksi tarvitaan paljon tietoa muun muassa lannoituksesta, valaistuksesta, sähkön ja lämmön kulutuksesta ja tuotannosta sekä jätehuollosta.
Lepaan kasvihuoneen automatiikan ansiosta tiedot esimerkiksi lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta oli jo olemassa. Tuotannossa noudatetaan Laatutarha-ohjeistusta, joka edellyttää viljelyn yksityiskohtaista dokumentaatiota.
Käytännössä ainoa puuttuva tieto koski jätteiden määrää.
Perälä kertoo punninneensa kasvualustan, varren paloja ja muutaman lehden, jotta tomaatintuotannon jätemäärä saatiin lasketuksi.
”Kaikkiaan lähtötietojen keruu vei pari työpäivää, josta valtaosa kului niiden näpyttelyssä laskuriin.”
Kasvihuoneyrittäjistä tietojen esiin kaivaminen laskuria varten saattaa tuntua työläältä. Perälän mukaan se ei kuitenkaan ole ylivoimaista.
”Laskurissa on esimerkiksi valmiina muuntolaskurit sähkön- ja lämmönkulutusta varten.”
Lepaalla kasvihuoneessa tuotettavan tomaatin satokausi alkaa syyskuun puolessa välissä ja päättyy toukokuun lopussa.
HAMK Lepaa on ainoa talvitomaatin viljelijä Kanta-Hämeessä.
Tomaattia on viljelty kasvihuoneissa jo sadan vuoden ajan. Sitä on kasvatettu myyntiin Hämeenlinnan alueen kauppoihin vuodesta 2008.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat