Mansikkakausi näyttää alkavan normaalissa aikataulussa – tunneleista satoa valmistujaisiin

Mansikkakasvustot ovat talvehtineet hyvin, vaikka talvi oli niiden kannalta pelottava, koska lunta oli vähän ja pakkasta paljon. Suuria talvituhoja ei kuitenkaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton (HML) mukaan tullut.

Tällä hetkellä mansikkakausi on normaalissa aikataulussa. Kausi kestää nykyisin pitkään. Ensimmäiset mansikantaimet on istutettu jo tammikuussa kasvihuoneisiin ja niistä saatiin mansikoita herkuteltavaksi jo huhti-toukokuun vaihteessa.

Tunneleissa ensimmäiset mansikat valmistuvat sopivasti kevään valmistujaisjuhliin.

Viime vuonna Suomen mansikkasato oli yhteensä noin 13 miljoonaa kiloa.  Kuva: Rami Marjamäki

Kesäkuussa ennen juhannusta aletaan saada satoa tunnelien lisäksi harsojen alla talvehtineista taimista. Maan eteläisimmistä osista voidaan odottaa avomaanmansikkaa jo juhannusviikolla, HML tiedottaa.

Mikäli yllättäviä sääolosuhteita ei esiinny, avomaan pääsatokausi näyttäisi tänä vuonna ajoittuvan tuttuun tapaan kesäkuun viimeiselle viikolle ja heinäkuulle.

Heinäkuun lopussa ja elokuussa saadaan mansikkaa myöhäisistä lajikkeista sekä keväällä istutetuista taimista. Tunnelimarjaa on lisäksi tarjolla pitkälle syksyyn asti. Viime vuonna kotimaista mansikkaa syötiin vielä marraskuussa.

Mansikat kypsyvät hieman eri tahtiin maan eri osissa. Tunnelit tarjoavat satoaan pohjoisemmassa siinä vaiheessa, kun Etelä-Suomen pelloilta poimitaan ensimmäisiä avomaan mansikoita. Ero etelän ja pohjoisen mansikkakauden välillä on viikosta kahteen viikkoa.

Kypsymiseen vaikuttaa lisäksi paikallissää, joten alueellisiakin eroja voi olla. Lähiseudun marjatilojen satotilanteesta saa usein parhaan ajankohtaisen tiedon tilojen omien somekanavien kautta.

Mikä sää ei aiheuta yllätyksiä, mansikkasadon odotetaan kaikkiaan olevan samaa luokkaa kuin viime vuonna, eli noin 13 miljoonaa kiloa.

”Jos kesäkuusta tuleekin helteinen, kypsymisvauhti tietenkin kiihtyy ja mansikkasato valmistuu odotettua nopeammin. Lämpö myös yleensä vaikuttaa sadon määrään”, toteaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen tiedotteessa.