Sorkkaterveyden merkitys on korostunut pihattonavettojen yleistyessä.
Samaan aikaan myös tuottajien kiinnostus asiaan on kasvanut ja sorkkahoitajien käyttö lisääntynyt, kertoo tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Heli Simojoki Helsingin yliopistosta.
Faba on muutaman vuoden kerännyt Sorkkamobiili-laitteen avulla hoitajilta tietoa sorkkahoidoista ja niiden syistä.
Hoidoista noin 40 prosenttia oli viime vuonna ennaltaehkäiseviä. Yleisin sorkkavaiva on anturan vertymät, joita esiintyy noin viidenneksellä hoidetuista. Ne kertovat piilevästä sorkkakuumeesta.
Tilakohtaiset erot ovat valtavia, ontuvien osuus karjasta vaihtelee nollasta 62 prosenttiin, Simojoki kertoo.
”Parsinavetoissa sorkat usein pysyvät parempina kuin pihatoissa, mutta toisaalta niissä esiintyy muita jalkaongelmia. Lisäksi jalkavaivat jäävät parsinavetassa helpommin huomaamatta.”
Sorkkahoitokurssien suosio on viime vuosina kasvanut ja jotkut tilat ovat hankkineet omia sorkkahoitotelineitä.
"Ne helpottavat myös eläinlääkärien mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa sorkkia", Simojoki kiittelee.
Hän toivoo kuitenkin, ettei sorkkahoidon siirtyminen tuottajan omille harteille muun työtaakan oheen johda hoitojen harvenemiseen.
"Sorkkahoitajan säännöllinen käynti voisi olla hyvä omasta osaamisesta huolimatta."
Simojoki muistuttaa, että yksi syy tarttuvien sorkkasairauksien leviämiseen on eläinkauppa, mutta se ei ole ainut. "Sairaus voi pysyä monta vuotta piilossa, ja sitten joku karjan stressitilanne tuo sen esiin."
Säännöllisen sorkkahoidon lisäksi jalkaterveyteen vaikuttavat olosuhteet, kuten makuumukavuus, puhtaat, pitäväpohjaiset käytävät ja tasalaatuinen, ei liian voimakas, rehu.
Tarttuvien sorkkasairauksien taltuttamiseen Simojoki suosittelee huuhtelualtaita oikein käytettynä, mutta muille ne eivät ole tarpeen. "Altaissa käytettävä kuparisulfaatti on ympäristövaikutuksiltaankin paljon keskusteltu."
Terhi Torikka