”Ilman salmonellakorvauksia sikatila ei selviä. Tartunnoista johtuvia sikaloiden alasajoja on jo ollut”

Suomessa tiukka alkutuotannon salmonellavalvonta takaa sen, että kuluttajat voivat syödä kotimaista lihaa turvallisin mielin.

”Salmonellalainsäädännön tarkoituksena on kansanterveyden suojaaminen”, muistuttaa neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin maa- ja metsätalousministeriöstä.

Sikatilat tekevät parhaansa pitääkseen salmonella pois tuotantotiloista mutta kavala tauti voi livahtaa sikalaan esimerkiksi saastuneen rehun välityksellä.

Edessä on suuri urakka tartunnan hävittämiseksi. Salmonellatartunnan aiheuttamat kustannukset koostuvat eläinten hävittämisestä, tilojen puhdistamisesta ja desinfioinnista sekä katetuoton menetyksestä, kun tuotanto pitää aloittaa alusta, Hakulin sanoo.

Hakulinin mukaan erityisesti emakkosikalan salmonellasaneeraus voi aiheuttaa miljoonien eurojen vahingot.

”Ilman korvauksia sikatila ei selviä. Salmonellatartunnoista johtuvia sikaloiden alasajoja on jo ollut.”

Hakuli piti puheenvuoron Suomen Sikayrittäjien järjestämässä seminaarissa Ikaalisissa 29.9.

Valtio ei maksa kotieläintiloille korvauksia salmonellatartuntojen hävittämisestä.

Sikatilojen osalta zoonoosiasetuksen väliaikainen muutos mahdollistaa nyt sen, että Ruokavirasto voi harkinnanvaraisesti määrätä sikoja lopetettaviksi salmonellatapauksissa.

Kun siat tapetaan viranomaisen määräyksestä, eläinten omistajalla on mahdollisuus saada eläimistä korvausta. Lopetettujen eläinten arvo on noin 30 prosenttia hävittämiskustannuksista ja siitä korvataan enintään 75 prosenttia, Hakulin kertoi.

”Missään tapauksessa valtion korvaus ei kata kaikkia kustannuksia.”

Väliaikaisen muutoksen tarkoitus on turvata salmonellavalvonnan jatkuminen siihen asti, kunnes salmonellavalvonnan tukemiseksi saadaan perustettua eläintautautirahasto.

Asetuksen väliaikainen muutos on voimassa tämän vuoden loppuun. Hakulin kertoo, että muutoksen jatko vuoden 2026 loppuun on parhaillaan lausunnolla.

Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin MMM:stä kertoi salmonellarahastosta Suomen Sikayrittäjien seminaarissa Ikaalisissa 29.9. Kuva: Marjaana Malkamaki

Vakuutusyhtiöt eivät enää tarjoa ryhmävakuutuksia salmonellan varalta. Markkinoilla on sikalakohtaisia vakuutuksia, joita kaikki sikalat eivät Hakulinin mukaan kuitenkaan saa.

Sikaloiden salmonella tartuntojen hävittämisestä maksetut vakuutuskorvaukset ovat nousseet jyrkästi viime vuosina. Tähän on kaksi syytä: salmonellatapausten määrä on kasvanut ja sikalat ovat entistä suurempia, Hakulin selittää.

Vakuutusyhtiöt vetoavat liikesalaisuuteen eivätkä Hakulinin mukaan kerro, paljonko ovat perineet vakuutusmaksuja ja maksaneet salmonellakorvauksia.

Salmonellatartunnat aiheuttavat riskejä myös pankeille, Hakulin sanoo. Rahoittajien riskin kasvaminen näkyy siinä, että sikaloiden on aikaisempaa vaikeampi saada luottoa.

Tilanne on vaikea, koska ensi vuoden alusta voimaan astuva eläinten hyvinvointilaki edellyttää investointeja.

”Ollaan ikävässä tilanteessa, jos sikayritykset eivät saa luottoa.”

Sikaloiden taloudellinen tukeminen ja ihmisten terveydestä huolehtiminen on nähty niin tärkeäksi, että maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan valtion talousarvion ulkopuolista rahastoa. Siitä on tarkoitus korvata sikatilojen salmonellatapauksista aiheutuvia kustannuksia ja menetyksiä.

Työryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Valtion salmonellarahaston varat kerättäisiin elinkeinolta veroluonteisina maksuina. EU-maista löytyy malleja valtion rahastolle, Hakulin kertoi ja mainitsee esimerkkinä ympäristökorvausrahaston.

Valtion rahastoon ei sovellettaisi vakuutuslainsäädäntöä. Järjestelmä takaisin turvan kaikille sikatiloille, jotka täyttävät rahastosta maksettavan tuen edellytykset.

Perustuslaki antaa mahdollisuuden siihen, että rahasto voidaan jättää valtion budjetin ulkopuolelle. Ehdotuksen hyväksyminen vaatii eduskunnassa 2/3 enemmstön annetuista äänistä.