Viljojen tuonti Suomeen kasvoi rajusti: Ohrantuonnin arvo viisinkertaistui viime vuonna

Viljan tuonti Suomeen kasvoi viime vuonna rajusti.

Vuositasolla viljan tuonnin arvo kasvoi 183,5 prosenttia vuonna 2022, valottaa Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Tavallisesti viljaa tuodaan vuosittain 35–51 miljoonalla eurolla. Kun vuonna 2021 tuonnin arvo oli 50 miljoonaa, viime vuonna luku oli jo 142 miljoonaa.

Mutta selittääkö arvonnousua viljan hinnannousu?

Vaikka hintakin vaikuttaa, kyse on myös aidosta, määrällisestä kasvusta, Penttilä toteaa.

”Tuontiviljan hinta on ollut hyvin pitkälti sama kuin vuonna 2021.”

Ilmassa on ollut epäilyjä myös Ukrainassa ja Venäjällä tuotetun viljan tuonnin kasvusta.

Onko niillä painettu alas kotimaan tuottajahintoja?

Venäjän ja Ukrainan tuonti on ollut verrattain pientä, Penttilä sanoo.

”Ukrainasta suorastaan mitätöntä.”

Venäjältä viimeinen iso viljaerä on tuotu viime vuoden maaliskuussa.

Yhteensä viljaa tuotiin viime vuonna Venäjältä 3 miljoonalla eurolla. Vaikka määrä ei päätä huimaa, tuonti on kuitenkin suurempaa kuin vuonna 2021.

Sen sijaan soijantuonti Venäjältä on pysytellyt korkealla tasolla.

Pääosin rehuksi käytettävää soijaa tuotiin Venäjältä viime vuonna yhteensä 34 miljoonalla eurolla.

Ukrainasta suoraan viime vuonna tuodun viljan tilastoarvo on vain 28 000 euroa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ukrainasta viljaa on tuotu viime vuonna noin joka kolmas kuukausi pieni erä.

”Sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä”, Penttilä kertoo.

Ukrainan tuonnin ennätysvuosi oli 2018, jolloin Suomeen tuotiin maasta 5,3 miljoonalla eurolla viljaa.

Tuonti on vuosittain laskenut ja romahti viime vuonna enää murto-osaan: Ukrainasta vuonna 2022 tuodun viljan tilastoarvo on mitättömät 28 000 euroa.

Tilastot eivät kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta. Viime vuonna suurin tuontimaa oli Puola, jonka tuontiarvo nousi 37 miljoonaan euroon.

”Onko viljan alkuperämaa oikein? Puolaanhan on mennyt merkittävä määrä ukrainalaista viljaa”, Penttilä pohtii.

”Saattaa olla, että ukrainalaisviljaa on tullut sitä kautta. Täytyy ottaa tämä asia tutkittavaksi.”

Kauran osalta viennin arvo on yhä noin kymmenkertainen tuontiin verrattuna. Kuva: Carolina Husu

Toisiksi suurin tuontimaa viljalle oli Viro (23 miljoonaa euroa), kolmanneksi Italia (12 miljoonaa) ja neljänneksi Saksa (11 miljoonaa).

Viljoihin lasketaan tilastoissa rukiin, ohran, vehnän ja kauran lisäksi maissi sekä riisi. Suurin viljanimike on kenties odotetustikin riisi, jonka tuontiarvo oli 41 miljoonaa euroa.

Toiseksi suurimmaksi ohi vehnän kipusi viime vuonna ohra, jonka tuonti kasvoi yli 400 prosenttia 33,7 miljoonaan euroon.

Tuontia selittää osaltaan vuoden 2021 ohrasato, joka oli heikoin liki 50 vuoteen.

Vehnässäkin tuonti nousi 31,1 miljoonaan euroon.

Vaikka kauraa tuotiin vain 5,9 miljoonalla eurolla, kaurankin tuonti on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti: yli 750 prosenttia.

Rahassa mitattuna tuonnin suurin tuoteryhmä on viljan sijaan nykyisin leipomotuotteet, joiden arvo on nelinkertainen viljaan nähden.

Kauran osalta viennin arvo on yhä noin kymmenkertainen tuontiin verrattuna.

Eikä ihme: Pidetäänhän Suomea yhtenä maailman merkittävistä kaurantuottajamaista.

Silti vienti on ollut vuodesta 2019 lähtien pienessä laskussa.

Viime vuonna kauran vientiarvo oli 60,5 miljoonaa euroa, kun vielä vuoden 2019 vientihuipussa sitä vietiin 83 miljoonalla eurolla.

Pohjalukemiin on vielä matkaa. Ennen vuotta 2018 kauran vienti oli reilusti pienempää kuin nykyisin.

Alkuvuonna kauranimikkeen vienti kasvoi hienoisesti viime vuodesta.

Itänaapuriin Suomi on pudottanut vientiään merkittävästi. Yleisesti ottaen vienti Venäjälle on vähentynyt meillä enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Iso kuva on, että Suomi on yhä viljan suhteen melko omavarainen, Penttilä pohtii.

Suurin riippuvuus kohdistuu eläinten rehuihin, etenkin valkuaisen kuten soijan osalta.