Kertakorvaus kalliiden sähkölaskujen hyvittämiseksi koskisi todennäköisesti myös osaa maatalousyrittäjistä – Lintilän mukaan asiasta keskustellaan vielä

”Minulle on kerrottu, että maatalousyrittäjistä suurin osa on tehnyt hetu-perusteisen sähkösopimuksen, joten he olisivat tässä laajasti mukana”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosastoa johtava Riku Huttunen STT:lle.

Hän kuitenkin huomauttaa, että osalla maatalousyrittäjistä on sähkölasku tehty yritystunnuksella eli Y-tunnuksella. Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, yritetäänkö mallia räätälöidä niin, että heidät saadaan siihen mukaan.

”Henkilökohtainen ymmärrykseni on, että se lisäys olisi vaikea leipoa tähän sisään.”

Hallitus on linjannut, että kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti esimerkiksi marras- ja joulukuun energialaskuihin perustuen myöhemmin talvella. Hyvitys toteutettaisiin sähköyhtiöiden kautta sähkölaskussa, eikä sitä tarvitsisi erikseen hakea. Vielä on auki muun muassa, minkä suuruisesta tuesta olisi kyse, mikä olisi alaraja sen saamiselle, mikä olisi sähkönkulutuksen yläraja ja miten suuri osuus siitä korvattaisiin.

Esillä on ollut, että kertakorvaus voisi olla 50–80 prosenttia sähkölaskusta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että sähköministerityöryhmän on määrä päättää keskiviikkona kertakorvausmallin yksityiskohdat. Hänen mukaansa ministerit istuvat niin kauan, että asiasta löytyy yhteisymmärrys.

Ministerien erityisavustajat neuvottelevat asiasta jo tänään tiistaina.

”Mallissa täytyy olla selkeästi omavastuu ja siinä täytyy olla ne käytön ylärajat. Se on useammasta parametristä muodostuva kokonaisuus”, Lintilä sanoo.

Esitys on tarkoitus saada eduskuntaan heti joulutauon jälkeen eli tammikuun alkupuolella.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei maanantaina uskaltanut luvata kansalaisille korvauksia ennen maaliskuuta, koska korvauksen hyvittäminen sähkölaskuissa vaatii myös sähköyhtiöiltä toimia.

Lintilän mukaan sähköministerityöryhmä keskustelee myös siitä, pitäisikö maatalousyrittäjien sähkölaskuja tarkastella erillään kotitalouksista.

”Koska ei olisi tietenkään hyvä, että maataloutta rajattaisiin kahteen eri luokkaan.”

Eli maataloudelle tulisi kokonaan erillinen malli, joka koskisi myös heitä, joilla on hetu-perusteinen sähkölasku?

”Se on mahdollinen, meidän täytyy katsoa se myös maatalouden tukipaketin kanssa yhteen. Nämä ovat kaikki pöydällä.”

Maataloudelle on suunniteltu lisätalousarvioon tukipakettia, jolla hyvitettäisiin muun muassa lannoitteiden korkeita hintoja.

Lintilän mukaan seuraavana putkessa on odottamassa yritysten tukeminen, koska tilanne on eskaloitunut myös yritysten puolella.

”Vaikka tämä on äärettömän vakava ja inhimillisestikin kova tilanne, pitäisi kuitenkin olla tietty malttikin. Kukaan ei tiedä, mikä seuraava kohde on, joka tarvitsisi tukea ja kuitenkin pitäisi pitää tietyissä raameissa myös valtion talous.”

Hallituksen toisena keinona linjaama sähkölaskujen maksuajan pidentäminen koskisi sekä kotitalouksia että mahdollisesti myös yrityksiä.

”Suhteellisen yksinkertaisesti voi laskea, että jos vaikka velvoitetaan yhtiöt antamaan 4–6 kuukaudeksi maksuaikaa, sille ajalle tarvitaan vastaavankokoinen laina- tai takausinstrumentti”, TEMin Huttunen sanoo.

Valtiovarainministeriö on laskenut, että suuruus olisi 500–600 miljoonaa euroa per kuukausi. Huttunen muistuttaa, että kyse ei ole tuesta vaan lainasta, jonka valtio takaisi tarvittaessa.

TEMissä valmistellaan kiireellä myös tulevaa kattohintamallia, mutta se on vielä alkuvaiheessa.

”Ei sitä ole vielä ehditty täsmällisemmin miettiä, mutta se on selvä asia, että ei voi olla vain yksi ja ainoa hintakatto, jonka jälkeen kaikki korvataan. Se veisi kannusteet esimerkiksi leikata kysyntäpiikkejä. Yksi mahdollisuus on prosentuaalinen korvaus tietyn senttimäärän jälkeen, jotta mallissa säilyy kannustavuus säätöihin ja joustoihin.”

Huttusen mukaan siihen pyritään, että helmikuussa olisi valmis lakiesitys.