Paikoin heikoksi jääneen sadon takia Suomeen tuotaneen tulevan talven aikana perunaa muualta Euroopasta. Suomessa maksettavan korkeamman hinnan vuoksi Suomen markkinoille tarjotaan esimerkiksi Baltian maista perunaa, joka on tavallisesti päätynyt Pietarin markkinoille.
Tuonti kasvattaa perunan kasvitautien riskiä, varoittavat sekä kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen MTK:sta että vanhempi tutkija Asko Hannukkala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
”Perunan tuontiin liittyy aina riski kasvitaudeista. Se, millainen riski on, riippuu viljely-ympäristön tuhoojatilanteesta sekä siitä, millaiseen käyttöön tuotava erä Suomessa päätyy”, Hannukkala kertoo.
Lavonen ottaa esimerkiksi vaalean rengasmädän, jota esiintyy esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Puolassa. Erityinen murhe on Puola, jossa tautia esiintyy runsaasti.
Täkäläiset tutkijat pitävät runsaan esiintymisen syynä taudin ennaltaehkäisyn puutteita, Lavonen toteaa.
”Tarkastetun siemenen käyttö on vähäistä. Koneita ja laitteita ei puhdisteta ja desinfioida. Lisäksi perunan tuotanto on edelleen hajautunutta.”
Puolan perunasektorilta saatujen tietojen mukaan jopa 90 prosenttia maasta lähtevästä perunasta on laitonta, tiloilla tarkastamatta jätettyä perunaa.
”Kaikki vientiin lähtevät perunaerät pitäisi tarkistaa rengasmädän varalta maatiloilla, mutta tarkastuksen tulosta peläten tarkastus jätetään tekemättä”, Lavonen kertoo.
Hannukkalan mielestä vaalean rengasmädän riski on varsin pieni, jos tuotu peruna tai sen käsittelyssä syntyvä jäte ei päädy perunapellolle.
Suurempana riskinä hän sen sijaan pitää uusia perunasyövän rotuja. Muutkin karanteenituhoojat on hänen mukaansa pidettävä mielessä.
Perunan tuontihaluja tulevan talven aikana lisännee Suomessa tavanomaista pienemmäksi jäävä sato.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan koko maan tasolla ollaan jäämässä ainakin viidenneksen jälkeen viime vuosien sadoista.
Alueelliset satovaihtelut ovat kuitenkin suuria. Parhailla lohkoilla hehtaarisadot ovat nousemassa hyviksi mutta liiasta märkyydestä kärsineillä lohkoilla taas jäämässä erittäin heikoiksi.
”Jatkuvat sateet ovat hidastaneet ja jopa keskeyttäneet kokonaan nostot syyskuun loppupuolella.”
Esimerkiksi Kristiinankaupungin ja Suupohjan alueilla viime päivien aikana satoja hehtaareja perunaa on maannut läpimärässä maassa. Lavosen mukaan näyttää siltä, että osa alueen perunasta jää väistämättä nostamatta.
”Meneillään on jo toinen peräkkäinen sääoloiltaan vaikea syksy.”
Vaikka perunaa tuotaisiinkin Suomeen nimenomaan Länsi-Euroopasta, satonäkymät eivät sielläkään ole hyvät.
Lavosen mukaan sateet haittasivat perunan istutuksia ja kasvua huhtikuusta lähtien läntisessä Euroopassa.
”Viimeiset perunat saatiin istutettua esimerkiksi Belgiassa kesäkuun puolivälissä. Britanniassa keskikesä puolestaan oli sateisin viimeiseen vuosisataan. Aikaisin istutetuista lohkoista saadaan hyvä sato, mutta myöhään istutetuilla ja vedestä kärsineillä lohkoilla sato on jäämässä vähäiseksi.”
Elokuusta lähtien sateet vaihtuivat kuivuudeksi ja ajoittain rajuksi helteeksi, mikä pysäytti heikkojuuriseksi jääneen perunan kasvun.
Perunasatoa rajoittaa myös viime vuosia pienempi viljelyala.
”Satomäärä vähenee viidessä tärkeimmässä Länsi-Euroopan tuotantomaassa viime vuodesta kaikkiaan yli 14 prosenttia.”
JUHANI REKU