

Viikon kestäneet Agritechnica-messut kokosivat Hannoverin messukeskukseen järjestäjien antamien tietojen mukaan 476 000 vierasta 171 maasta. Teemana oli ”kosketa älykästä tehokkuutta”, millä viitataan automaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn.
Koneet ovat edelleen isoja, mutta ehkä jonkinlainen tasapaino alkaa löytyä osin siksi, että laajojen peltoaukeiden Ukrainan markkinat eivät ole sodan takia entisellään.
Messut vakuuttivat, että tekoäly ja erilaiset autonomiset laitteet tekevät tuloaan, mutta vielä niistä ei ole sanottavaa iloa keskivertotilan isännille ja emännille.
Hyväksi esimerkiksi käy sähkötraktori, jota on odoteltu tovi. Kokeiluja on nähty ja nähtiin nytkin, mutta arkikäyttöisiä ratkaisuja saadaan odottaa. Ensimmäiset ehtivät markkinoille ehkä vuosikymmenen lopulla. Hinnat hipovat ainakin aluksi taivaita, mutta kilpailu puristanee niitä nopeasti alaspäin sähköautojen tapaan. Diesel-moottorien rakentajilla ei ole hädän päiviä.
Jättikoneet ovat osa messujen viehätystä. Tehokkaimman koneen titteli taisi mennä 1180 hevosvoiman Kronen ajosilppurille. Nexatin erikoisessa systeemitraktorissa on kaksi 560 hevosvoiman moottoria. John Deeren nelitelainen 830-malli hätyyttelee sekin tuhannen hevosvoiman rajaa.

Nokialainen Agco Power esitteli Agritechnica-messuilla ison akkupaketin, joka on suunniteltu maataloustraktorin tarpeisiin. Mahdollisia asiakkaita ei kerrottu, eikä hintaa.
Konseptiakku sopii dieselmoottorin tilalle. Se painaa noin 800 kiloa, mikä on saman verran kuin iso kuusisylinterinen moottori, kertoo sähköistämisen päällikkö Juha Heikkilä Agco Powerilta.
Akun 150 kilowattitunnin kapasiteetti riittää vajaan sadan kilowatin traktorille. Järjestelmä perustuu 800 voltin teknologiaan, jolloin akku pystytään lataamaan ruokatunnin aikana, 45 minuutissa, 20 prosentista 80 prosenttiin.
Heikkilän mukaan akku kestää kevyessä työssä viidestä kuuteen tuntiin. Käyttökohteita voi löytyä karjasuojien sisältä ruokinnassa ja paalinsiirrossa, samoin puutarhoilta, missä latauspaikka on lähellä.
Akku on kallis ja siksi on löydettävä kustannustehokas ratkaisu. Muutoin kauppa ei käy, Heikkilä toteaa.

John Deere on askelta pidemmällä traktorin sähköistämisessä. Agritechnicassa esiteltiin traktorikonseptia, jossa dieselmoottori oli korvattu 160 kilowattitunnin akulla. Traktori oli varsin valmiin näköinen, mutta vielä se ei tule markkinoille. Kyse on yhä prototyypistä.
Akku nostaa traktorin painoa noin 500 kiloa. Se on myös kallis. Hinnaksi kerrottiin yli 40 000 euroa.
Deere osti kolme vuotta sitten itävaltalaisesta Kreiselistä 75 prosenttia. Kreisel tekee akkujen lisäksi latausasemia, joista esillä oli 115 kilowattitunnin akulla varustettu versio. Sitä voitaisiin käyttää prototraktorin akun pikalataamiseen. Hinta vain on varsin korkea, 79 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Yhtiö on toimittanut yli sata latausasemaa tieliikenteen jakeluasemille.

Saksalainen Tadus on kehittänyt eteenpäin sähkötraktoriaan. Agritechnicassa oli esillä uusin versio T16.20. Akku on nyt 196 kilowattituntia ja maksimi teho on 160 kilowattia. Koneessa on viisi sähkömoottoria, etu- ja taka-akseleille, etu- ja takavoimanotolle ja viides hydrauliikalle.
Traktori on edelleen prototyyppi. Nollasarjan luvataan valmistuvan ensi vuonna ja ensimmäisiä 15 sarjakonetta odotetaan seuraavana. Varsinainen sarjatuotanto alkaa valmistajan mukaan vuosina 2028–2029, jolloin tähdätään 200–300 traktoriin vuodessa.
Traktorin hinta asettunee 300 000 euron tuntumaan.

Agritechnica oli erilaisten peltorobottien esiinmarssia. Mukana oli niin dieselillä käyviä kuin sähkövetoisia. Kuhn oli rakentanut Karliksi ristityn robotin, jota sopii muun muassa äestykseen. Agraviksen robotti puolestaan kitkee rikat konenäön perusteella.
Robocropin AI on varustettu pyörivillä harauspiikeillä. Laite tunnistaa kasvin kuten kaalin ja pyöräyttää puolikuun mallisen piikin kasvin ympäri.
Tohtori Stefan Gerth esitteli Fraunhoferin osastolla robottia, joka mittaa viljasatoa kasvustosta. Laite on tarkoitettu kasvinjalostajille koeruutujen satojen vertaamiseen. Robotin antama tulos on ollut muutaman prosentin pienempi kuin ruudulta on myöhemmin puitu, Gerth kertoo.
Osastolla oli myös automaattihara. Se paikantaa kasvit välähtävällä strobovalolla. Hara puhdistaa kaikki rivivälien rikat, mutta riville jää kasvin kylkeen reilun sentin turvaväli.
Gerth on mukana Luken tutkimushankkeessa, jossa mitataan puuntaimien juuristoa ilman, että taimia nostetaan maasta.