

Valtran asema suomalaisessa traktorimarkkinassa on kiistaton, mutta uusimman traktoritilaston mukaan laskua on heilläkin.
Yhtiön toimitusjohtajan Mikko Lehikoisen mukaan Suomen osuus Valtran traktoreista on pienentynyt vuosien saatossa sitä mukaa, kun yhtiön markkinat ovat levittäytyneet yhä voimakkaammin maailman eri osiin.
”Viimeiset kolme vuotta globaali maatalouskonemarkkina on ollut haastava. Maailmanlaajuisesti viljan hinta indikoi vahvimmin sitä, paljonko tiloilla uudistetaan konekantaa. Viljan hinta on pysynyt vuosia matalalla.”
”Kotimaan markkina laski viime vuonna 30 prosenttia. Kotimaassa Valtran markkinaosuus kasvoi 55 prosenttiin ja lisäksi pystyimme paikkaamaan tulosta Euroopan vahvalla markkinaosuudella. Monessa paikassa tehtiin jopa kaikkien aikojen paras markkinaosuus”, toimitusjohtaja vertaa.
”Viimeiset kolme vuotta globaali maatalouskonemarkkina on ollut haastava.”
Valtra kuuluu yhdysvaltalaiseen Agco Corporation -konserniin. Konsernin osana toimiminen on avannut Valtralle laajentuvat kansainväliset markkinat.
”Riskienhallinta on mahdollista tuotannon painopisteen siirroilla. Olemme Pohjoismaissa markkinajohtaja, mutta myös Euroopan tasolla markkinaosuutemme on korkea, 6,8 prosenttia”, Lehikoinen kertoo.
Määrällisesti mitaten merkittävimmät eurooppalaiset kauppakumppanit ovat väkirikkaat Ranska ja Saksa.
”Myös esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa olemme saavuttaneet nopeaa kasvua.”
Lehikoisen mukaan uudet kuusisylinteriset S- ja Q-sarjan koneet ovat helpottaneet vientiponnisteluja.
”T-sarjan traktorimme on peräti kolmanneksi myydyin koko Euroopassa.”

Valtralla on vientimarkkinoissaan kolme maantieteellistä pääsegmenttiä.
”Nämä ovat Eurooppa ja Lähi-itä, Etelä-Amerikka sekä Aasian suunnan maat, etupäässä Australia, Uusi-Seelanti ja Japani”, Valtran talousjohtaja Mika Rossi esittelee.
Erityisesti Latinalaisen Amerikan markkinoilla Valtra on toiminut vuosikymmeniä.
”Valtran brändikoti on Pohjoismaissa, mutta toinen tärkeä keskuspaikka on Latinalainen Amerikka. Sen suunnan valtioista erityisen merkittäviä kauppakumppaneita ovat Brasilia, Argentiina ja Paraguay”, Rossi sanoo.
”Valtran brändikoti on Pohjoismaissa, mutta toinen tärkeä keskuspaikka on Latinalainen Amerikka.”
Lehikoinen painottaa, että Valtran Suolahden yksikkö on erittäin kannattava ja aktiivisesti kehittyvä.
”Tehtaallamme on hieman yli tuhat Valtran työntekijää. Tontilla on yhteensä noin 1 200 työntekijää, kun mukaan lasketaan Agco Suomen jälleenmyyntiorganisaatio”, Lehikoinen esittelee.
Suolahden tehtaan yhteyteen valmistui vuonna 2020 uusi logistiikkakeskus. Maalaamo uusittiin 2023, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus valmistui 2025 ja tehtaan uusi portaaton voimansiirtolinjasto näki päivänvalon 2025.
”Agco on investoinut Suomeen 220 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana.”
Suolahden tehtaan lisäksi Linnavuoressa toimii Agcon moottoritehdas, jossa on miltei 900 työntekijää.

Valtran tutkimus- ja kehitystyö nojaa vahvasti älyteknologiaan.
”Noin 200 toimihenkilöä Suolahdella keskittyy täysin tuotekehitykseen, kuten ajoneuvon ominaisuuksien kehittämiseen sekä tulevaisuuden teknologiaan. Tällä hetkellä Agcon painopiste on täsmäviljelyteknologiassa, automaatiossa ja autonomisesti liikkuvissa työkoneissa”, Lehikoinen kertoo.
”Lähes jokaisessa Valtrassa on jo tehtaalta toimitettava automaattiohjaus sekä arkea helpottavaa täsmäviljelyautomaatiota. Voimme räätälöidä konettamme erittäin pitkälle asiakkaan toivomusten mukaisesti.”
Yhdysvaltalainen Agco Corporation on yksi maailman suurimmista maatalouskonevalmistajista.
Agco omistaa useita tunnettuja traktorimerkkejä ja maatalousbrändejä, kuten Valtran, Fendtin ja Massey Fergusonin.
2025 Agcon liikevaihto oli noin 8,75 miljardia euroa, jossa oli laskua 13,5 prosenttia edellisvuodesta.
2025 Euroopan ja Lähi-idän alueella rekisteröitiin vähän yli 7 000 Valtraa. Koneen keskihinta oli 115 000–130 000 euroa.
Agco Corporation -konserni investoi vuosittain 450 miljoonaa euroa tuotekehitykseen maailmanlaajuisesti.
”Haluamme olla jatkossakin teknologiakehityksen kärjessä.”
Lehikoisen mukaan Valtran tärkeimmät asiakasryhmät ovat viljatiloilla ja kotieläintuotannossa työskentelevät maatalousyrittäjät sekä urakoitsijat.
”Nopeimmin kasvava asiakasryhmämme ovat maatalouden ulkopuoliset asiakkaamme. Heitä on metsäpuolella, kunnallistekniikassa, puolustusteollisuudessa sekä lentokentillä.”