Pelloille levitetty lanta voi lisätä antibioottiresistenssiä – lannan käsittely luo mahdollisuuksia ongelman torjuntaan, uskovat suomalaistutkijat

Tutkijat uskovat lannan prosessoinnin tuovan mahdollisuuksia antibioottiresistenssin torjuntaan, ilmenee Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishankkeesta.

Hankkeessa seurattiin antibioottijäämien ja antibiooteille resistenttien eli vastustuskykyisten suolistobakteerien kulkeutumista lääkityistä lypsylehmistä lantavarastoihin ja biokaasuprosessiin.

Suomessa antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä maltillisesti ja eläimiä lääkitään vain hoitotarkoituksessa. Lääkittyjen eläinten lannat levitetään kuitenkin pääosin prosessoimattomina kasvinravinteiksi pelloille, jolloin lannan mukana voi levitä antibioottijäämiä, resistenttejä suolistobakteereita ja resistenssigeenejä. Tämän seurauksena luonnoneläimet, kasvit ja ihmiset voivat altistua niille ja jäämiä voi päätyä myös elintarvikeketjuun, etenkin sellaisenaan syötäviin kasviksiin.

Tutkimuksessa todettiin, että antibiooteilla lääkittyjen nautojen sonnassa ja virtsassa on hoidon aikana korkeita antibioottipitoisuuksia. Tutkijat arvioivat, että sonnasta ja virtsasta muodostuva lanta ja etenkin huonosti sekoittuva kuivalanta voi sisältää paikallisesti korkeita pitoisuuksia antibioottijäämiä.

”Toisaalta lypsykarjan lietelannasta mitatut antibioottipitoisuudet olivat tutkimuksessa hyvin matalia. Lietelantaan sekoittuvat pesuvedet sekä lääkitsemättömien eläinten lanta laimentavat antibioottipitoisuuksia”, toteaa tutkimusprofessori, FT Pertti Koivisto Ruokaviraston kemian yksiköstä.

Lannan prosessoinnilla voidaan mahdollisesti hajottaa lääkeyhdisteitä haitattomampaan muotoon tai tuhota resistenttejä suolistobakteereita ennen lannoitekäyttöä.

”Hankkeessa tutkittu biokaasuprosessi ei hajottanut kokonaan lannassa olleita antibiootteja. Toisaalta mikrobiologinen biokaasuprosessi ei myöskään häiriintynyt antibioottipitoisuuksissa, joita tilan lietelannasta mitattiin”, toteaa erikoistutkija, FT Sari Luostarinen Lukesta.

Resistentit suolistobakteerit eivät vaikuttaneet rikastuvan prosessissa. Elävien suolistobakteerien määrä lannassa väheni, mutta merkittävää vaikutusta resistenttien suolistobakteerien osuuteen ei havaittu. Biokaasuprosessin yhteydessä lanta tai muodostuva mädäte on kuitenkin hygienisoitavissa, mikä voisi tuhota jäljellä olevat resistentit suolistobakteerit.

Toistaiseksi ei tiedetä, miten suuri riski lannan mukana kulkeutuvien antibioottijäämien ja resistenttien bakteerien leviäminen on. Tutkimustietoa on niukasti riskin arvioimiseen. Koska antibioottiresistenssin yleistyminen on vakava uhka ihmisten ja eläinten terveydenhuollolle, hankkeen tutkijat arvioivat, että riskinhallintatoimet olisivat suositeltavia jo tässä vaiheessa.