

Elokuun alkupäivinä tunnelma on aurinkoisen rauhallinen Luomutila Muhosen pihamaalla Savonlinnan Makkolan kylässä. Viljankuivuri hyrisee tasaisesti, ja aamutuimaan Tiina ja Perttu Muhosella on hetki aika tarinoida toimittajan kansa.
”Tehdäänkö haastattelu nopeasti, että pääsen nukkumaan”, Tiina Muhonen kysyy.
Tehdään vaan, ymmärrettäväähän se on, että neljältä aamulla alkanut työpäivä vaatii päiväunet. Illalla on nimittäin vuorossa ruisleipien taikinan teko seuraavalle päivälle.

Tiina ja Perttu Muhonen ovat Muhosen perheen leipomon yrittäjiä jo toisessa polvessa. Maanviljely on jatkunut Peltolan tilalla jo useammankin sukupolven, mutta vasta Pertun vanhemmat, Kaisa ja Iikka Muhonen äkkäsivät 1990-luvulla tuotteistaa tilan vanhan hapanleivän juuren kaupalliseksi tuotteeksi.
”Leivomme vajaan 130 000 kilon painoista ruisleipää vuodessa ”, Tiina Muhonen sanoo.
Luomuruista tuohon leipämäärään kuluu noin 100 000 kiloa ja juuren, ruisjauhon ja veden lisäksi muita raaka-aineita ei tarvitakaan.
Perttu Muhonen sanoo, että hyvänä vuonna koko jauhomäärä saadaan oman tilan pelloilta, mutta huonona satovuonna puolet luomurukiista ostetaan muualta.
”Oma viljelypinta-ala vaihtelee 20 ja 50 hehtaarin välillä vuosittain. Savonlinnan seudulta tulee paljon luomuruista ja myös Etelä-Karjalan puolelta jonkin verran.”

Luomuviljelystä luopumisbuumi ei näy Perttu Muhosen mukaan luomurukiin tarjonnassa millään tavalla ja leivontaan on aina saatu hankittua riittävästi ruista. Omalla tilalla tuotetaan luomurukiin lisäksi myös naudanlihaa emolehmätuotantona.
Jutun tekohetkellä elokuun alussa syysrukiit on juuri saatu puitua ja kuivattua, mutta kevätruis odottaa vielä puintikuntoon valmistumista. Kevätruislajikkeena Muhosilla on Juuso ja syysruislajikkeena Ensi.
Kevät- ja syysruislajikkeet sekoitetaan siten, että jauhoerät ovat mahdollisimman tasalaatuisia. Jauhatus tehdään tilalla vanhalla kivimyllyllä.
”Varsinaista markkinointia ei tarvitse tehdä. Meille soitetaan ja kysytään, että tuotteko leipää myyntiin.” Tiina Muhonen

Leipomossa työskentelee kolme täysaikaista ja yksi osa-aikainen leipuri. Kesällä väkeä tarvitaan enemmänkin, sillä menekki on seudun kesäasukkaiden keskuudessa hyvä.
”Kiivaimpaan aikaan olemme juhannusviikolla paistaneet kolmessa vuorossa 1300 leipää vuorokaudessa. Keskitalvella on yleensä hiljaisempi kysyntä”, Tiina Muhonen sanoo.
Leipä myydään paikallisten kauppojen kautta ja torstaisin pakettiautollinen ruisleipää viedään Saimaan ympäri tehtävällä kierroksella Etelä-Karjalaan ja Mikkelin seudulle. Kerran viikossa viedään kuorma myös Rantasalmelle, Joroisiin ja Pieksämäelle.
”Varsinaista markkinointia ei tarvitse tehdä. Meille soitetaan ja kysytään, että tuotteko leipää myyntiin”, Tiina Muhonen sanoo.
Hyvänä vuonna koko jauhomäärä saadaan oman tilan pelloilta, mutta huonona satovuonna puolet luomurukiista ostetaan muualta. Perttu Muhonen

Tiina ja Perttu Muhonen alkoivat työskennellä luomuruisleivän kimpussa 2000-luvun alkuvuosina. Tuolloin pariskunta osti Makkolan vanhan kyläkoulun ja leivänpaistoa alettiin laajentaa. Alku oli kivikkoinen, sillä pankissa ei tahtonut löytyä ymmärrystä bisnesidealle.
”Yksi pankin setä sanoi, että ei sillä ruisleivällä kukaan elä”, Tiina Muhonen muistelee.
Toinen pankinjohtaja sen sijaan uskoi hankkeeseen ja rahoitus koulukiinteistön hankintaan saatiin jopa ilman takaajia.
Nyt perhe asuu ja työskentelee samassa kiinteistössä, ja leivonnassa on mukana jo kolmaskin sukupolvi. Pojista toinen työskentelee tilalla pääasiassa maatalouden parissa, ja molemmat tyttäret ovat töissä leipomossa.
”Pojista nuorempi sanoi päässeensä tilan töistä lomalle armeijan leipiin. Tytöt vuorottelevat, kun toinen jää äitiyslomalle, niin toinen tulee äitiyslomalta töihin”, Tiina Muhonen nauraa.
Omistajat Tiina ja Perttu Muhonen
Sijaitsee Savonlinnassa Makkolan kylässä
Päätuote tilan vanhaan hapanjuureen leivottu luomuruisleipä, myös emolehmätuotantoa
Vuodessa leivotaan lähes 130 000 ruisleipää