Maatiloja jäljellä 10 vuoden kuluttua 31 800, arvioi OP:n pääjohtaja
OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ennustaa, että maatilojen määrä vähenee merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Ryhmittymä on maan suurin maa- ja metsätalouden rahoittaja ja haluaa säilyttää asemansa myös tulevaisuudessa.Tilaajalle
OP haluaa tulevaisuudessakin olla maa- ja metsätalouden tärkein rahoittaja, vakuuttaa pankkiryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa oli viime vuoden lopulla Luonnonvarakeskus Luken ennakkotietojen mukaan noin 42 400 maatilaa. Kymmenen vuoden kuluttua niitä on jäljellä 31 800, arvioi OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
Hänen mukaansa arvio on karkea, mutta maatilojen vähenemisvauhti on viime vuosina ollut hitaampaa kuin mitä pankkiryhmässä on arvioitu.
OP-ryhmä on maamme suurin maa- ja metsätalouden rahoittaja. Maatalous rahoituskohteena kiinnostaa OP-ryhmää myös tulevaisuudessa, vakuutti Ritakallio MT Livessä keskiviikkona 20.3.
Ritakallion mukaan pankki rahoittaa kaikenlaisia tiloja kaikista tuotantosuunnista.
Hän kertoi, että koko OP-ryhmän luottokanta on lähes 100 miljardia euroa, kun maatalouden luottokanta on kolme miljardia.
”Tämä vaikuttaa siihen, miten kokonaisuutta tarkastellaan.”
Ritakalliota haastatellut MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoi lukijoilta tulleista viesteistä. Niissä kerrotaan muun muassa siitä, miten tutun paikallispankin edustajan sijaan tilalle on tullut ulkopuolinen arvioitsija antamaan näkemyksensä tilan vakuusarvosta. Lopputuloksena tilan vakuusarvo on voinut olla aikaisempaa alempi.
Miksi pankin edustaja ei tee arviota?
Syy on Ritakallion mukaan kymmenen vuoden aikana luotu yhteinen eurooppalainen pankkivalvonta. Sääntely edellyttää myös suomalaisia pankkeja teettämään vakuusarvon arvioinnin ulkopuolisella.
Vakuus on vain yksi rahoituksen elementti, Ritakallio muistutti. ”Tärkeintä on, että asiakas kykenee maksamaan sovitussa ajassa lainansa takaisin.”
”Pellolla on arvo siellä, missä viljanviljely on vahvaa.”
Loppuviikolla nähdään tuottajien ruokamarsseja eri puolilla Suomea. Marssien pääviesti on tuottajien tyytymättömyys ruokaketjun tulonjakoon.
Ritakallio sanoo ymmärtävänsä tuottajien huolen siitä, että yrittäjäriskille ei saa riittävää korvausta.
”Lähtökohtana pitää olla, että EU:ssa ja Suomessa on elintarviketuotannon taustalla vahva maatalous.”
Pääjohtaja ei usko, että keskittynyt kauppa olisi ainoa ongelma, koska monissa muissakin Euroopan maissa kauppa on muutaman suuren toimijan käsissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
