Asiantuntija varoittaa: Venäjän rajojen avautuminen ei pelasta maitomarkkinoita
Venäläisillä voisi olla halua ostaa suomalaisia tuotteita, mutta heillä ei ole varaa niihin.
Suomalaisten yritysten tie venäläisten ruokakaappiin käy nyt helpoimmin omien Venäjälle perustettujen tuotantolaitosten kautta. Ongelmana tosin on venäläisten rajusti heikentynyt ostovoima. Kuva: Maari UberVenäjän tuontikiellon purku ei merkittävästi helpottaisi eurooppalaisen maitosektorin tilannetta.
Vaikka rajat avautuisivat, tuotteet eivät pääsisi entisenlaisille markkinoille, toteaa MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen.
Syynä on venäläisten dramaattisesti heikentynyt ostovoima. Venäläisillä ei olisi varaa ostaa heikentyneen ruplan kallistamia tuontielintarvikkeita ainakaan entisessä määrin.
”Venäläisten ostovoima on vajonnut kehitysmaatasolle”, Pyykkönen vertaa.
Venäjällä on ollut – osin eurooppalaisille tuotteille asetetun tuontikiellon turvin – vakaat pyrkimykset oman elintarvikesektorinsa vahvistamiseen. Se ei kuitenkaan suurta uhkaa eurooppalaisille ja suomalaisille yritykselle ole aiheuttanut.
Tavoitteistaan huolimatta Venäjä ei nimittäin ole onnistunut tehostamaan omaa elintarviketuotantoaan ainakaan kovin tuntuvasti, sanoo EU-tuottajien etujärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.
Ennen pakotteita EU:sta Venäjälle viedyistä elintarvikkeista kolmannes oli juustoa. Suomen viennistä juustoja oli 80 prosenttia.
Venäjän maitosektorin ongelmat näkyvät erityisen hyvin juuri sikäläisten kauppojen juustohyllyillä: Maitorasvapulasta kärsivä teollisuus on paikannut rasvavajetta lisäämällä juustoihin palmuöljyä. Se ei ole ainakaan parantanut juustojen laatua.
Pesonen ja Pyykkönen puhuivat maitomarkkinoiden tilanteesta viime viikolla Pellervo-Instituutin Maitoforumissa Helsingissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat