

Pyhäjärven Biokaasu Oy:n investoima biokaasulaitos alkaa olla koekäyttöä vaille valmis.
Nelostien risteysalueen läheisyyteen, Lammasmäen teollisuusalueelle nouseva laitos on neljän pyhäjärvisen maatalousyrittäjän yhteishanke.
"Suunnittelun alkusiemenet kylvettiin jo vuonna 2016. Aika ei ollut kuitenkaan kypsä, joten jätimme ideat lepäämään. Biokaasulla on kuitenkin nostetta, joten jatkoimme suunnittelua ja rakennutimme nelostien risteykseen tankkausaseman”, kertoo Pyhäjärven Biokaasu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Varis.
Vuosi sitten avattu tankkausasema osoittautui jo sijaintinsa puolesta erinomaiseksi, joten tämän kylkeen oli luontevaa lähteä suunnittelemaan kuivamädätysmenetelmään perustuvaa biokaasulaitosta.
Variksen mukaan laitoshanke nytkähti toden teolla käyntiin viime vuoden puolella.
"Alkuvuodesta teimme tonttikaupat ja ensi kuussa on tavoitteena päästä koekäyttämään laitosta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, täydessä tuotannossa ollaan alkuvuodesta 2024.”
Pääsyötteenä Pyhäjärven biokaasulaitoksessa tullaan käyttämään peltobiomassaa, kuten heinää ja olkia.
"Raaka-aineesta ei ole pulaa, sillä yksinomaan heinäalat ovat tällä alueella hyvin laajat. Kuivamädätysmenetelmässä pääsemme harjoittamaan kiertotaloutta, sillä mädätysjäännös voidaan kierrättää takaisin peltoon. Ensimmäinen talvi pyöritetään ylijäämäpaaleilla”, Varis kertoo.
Tuotettu biokaasu jalostetaan pääsääntöisesti biometaaniksi. Kaasu siirretään putkiyhteydellä tankkausasemalle autoilijoiden käyttöön. Tankkausasemalla voi täyttää myös kaasun kuljetuskontteja.

Ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannukset nousevat noin kahteen miljoonaan euroon. Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle 50 prosentin investointituen.
Biokaasun vuosituotantomäärä tulee olemaan noin 500 000 kWh.
Varis näkee biokaasulla olevan oma jalansijansa autoilijoiden keskuudessa.
"Kaasua menee tasaiseen tahtiin ja määrät ovat jopa noususuunnassa. Vielä kun saisimme autoveron tämän osalta kohdilleen. Olemme kuitenkin toiveikkaita, että laitoksen myötä kaasun kilohinnat saataisiin kilpailukykyisiksi myös raskaan liikenteen osalta.”