Elina Järveläinen, Maria Hoikkanen ja Iita Appelgren työskentelevät Saarijärven biotalousinstituutissa. Johtava tutkija Hannu Haapala laajentaa älymaatalouden käsitettä biotalouden piiriin. Kuva: Petteri Kivimäki
Tässä maatalousalan oppilaitoksessa pureudutaan tosissaan älymaatalouteen – ”Kaikessa mietitään kannattavuutta”
Biotalousinstituutin maatalousopintoihin sisältyy runsaasti datan mittaamista sekä jonkin verran datan käsittelyä.TilaajalleSaarijärvi
Peltojen kasvukunto voidaan luodata esimerkiksi droonin avulla, Maria Hoikkanen (vas.), Iita Appelgren ja Elina Järveläinen esittelevät. Kuva: Petteri KivimäkiBiotalouteen liittyvät erilaiset älykkäät ratkaisut korostuvat luonnonvara-alan koulutuksessa Saarijärven biotalousinstituutissa.
Mitä älymaatalous sitten on? Biotalousinstituutissa johtavana tutkijana työskentelevän Hannu Haapalan mukaan älymaataloudessa uusinta tietoa ja teknologiaa sekä mitattavissa olevaa dataa käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi.
”Täsmäviljelyssä pellon ominaisuudet selvitetään jokaisesta kohdasta erikseen”, Haapala kertoo.
Älymaatalouden painotuksia on myös kirjoitettu sisälle biotalouskampuksen opintosisältöihin.
”Osana opintoja on paljon mittaamista sekä myös jonkin verran datan käsittelyä. Ajamme koulutukseen sisään muun muassa robotiikkaa. Kaikessa mietitään liiketoiminnallisuutta ja kannattavuutta”, Haapala tähdentää.
Älymaataloudesta ja täsmäviljelystä väitöskirjansa tehnyt Haapala laajentaa älymaatalouden käsitteen kattavammin biotalouteen.
”Keskeistä on, millä tavoin saadaan lisää tehoja luonnonvara-aloille. Älykäs datan käyttö on yksi hyvä keino siihen.”
”Keskeistä on, millä tavoin saadaan lisää tehoja luonnonvara-aloille. Älykäs datan käyttö on yksi hyvä keino siihen.”
Elina Järveläinen valmistui biotalousinstituutista viime keväänä agrologiksi (AMK) ja työskentelee nyt siellä älymaatalouden hankeasiantuntijana.
”Sen lisäksi, että opiskelija lähtee pellolle kaivamaan lapiolla maata, tutkimaan ja tekee havaintoja, voidaan käyttää esimerkiksi maaperäantureita. Niiden avulla saadaan kerättyä dataa esimerkiksi maan kosteudesta, suolapitoisuudesta ja lämpötilasta”, Järveläinen havainnollistaa.
”Näistä ei pystytä kovin tarkkoja havaintoja tekemään omilla aisteilla.”
Myös drooneja käytetään runsaasti peltojen kasvukuntoon perehdyttäessä.
”Kaikki tämä data antaa lisäarvoa, kun tutustutaan peltojen kasvukuntoon. Ja samalla opetellaan käyttämään maataloudessa käytännöllistä teknologiaa”, Järveläinen sanoo.
Biotalousinstituutin maatalousopintoihin sisältyy myös muun muassa Isobus-järjestelmän käytön opettelua. Isobusin avulla nykyaikaisia maataloustraktoreita, -työkoneita ja apulaitteita kytketään elektronisesti toisiinsa laitteiden merkistä riippumatta.
”Opetellessaan käyttämään Isobus-järjestelmää maatalousopiskelija pääsee samalla seuraamaan, miten taloudellista hänen ajonsa on, ja miten oma toiminta ratissa vaikuttaa kulutukseen”, maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmassa opiskeleva Iita Appelgren toteaa.
Opintojensa ohella Appelgren työskentelee biotalousinstituutissa älymaatalouden tutkimustiimissä.
”Onnistunut täsmäviljely on sitä, että tuotantopanoksia ja resursseja kohdistetaan järkevällä tavalla sinne, missä niistä on eniten hyötyä.”
Biotalousinstituutissa tutkimusavustajana toimiva Maria Hoikkanen löytää älymaataloudesta paljon käytännön hyötyjä.
”Onnistunut täsmäviljely on sitä, että tuotantopanoksia ja resursseja kohdistetaan järkevällä tavalla sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Kun ei tarvitse esimerkiksi käyttää liiallisesti lannoitteita, on siitä etua niin tilan kannattavuudelle kuin ympäristölle.”
Viime vuonna agrologiksi (AMK) valmistunut Hoikkanen työskentelee Test farms -hankkeessa ja säilörehuhankkeessa.
”Kasvukunto pellossa, ympäristön hyvinvointi ravinnekuormituksen vähenemisen kautta sekä maatalousyrittämisen kannattavuus ovat kaikki samassa paketissa älymaataloudessa”, Elina Järveläinen summaa.
”On tärkeää, että viljelijällä on oikeus tuottamaansa dataan.”
Hannu Haapala arvioi, että maatalouteen liittyvän datan jalostamisesta ja myymisestä voisi tulla viljelijöille uutta yritystoimintaa.
”Jokin taho saa tuotteesta lisähintaa markkinoilla, koska siitä on tiedossa tarkasti ja jäljitettävästi alkuperä ja tuotantotapa. Meidän lähtökohtanamme on, että asioita tehdään reilun datatalouden mukaisesti. On tärkeää, että viljelijällä on oikeus tuottamaansa dataan.”
Haapala katsoo, että Saarijärven biotalousinstituutissa puitteet nykyaikaiselle maatalouskoulutukselle ja -tutkimukselle ovat kohdillaan.
”Meillä on erinomaiset puitteet testaustoiminnalle. Viereisellä tontilla toimii Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston hallinnassa oleva koulutila, jossa on 100 hehtaaria peltoa ja 700 hehtaaria metsää sekä navetassa lehmiä ja lypsyrobotti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
