Ruokaviraston pääjohtaja:”Kaikki tehtiin, mutta komissio ei taipunut eläinpalkkioasiassa”

Ruokavirasto tiedotti keskiviikkona, että EU:n eläinpalkkioiden maksatus siirtyy ensi vuoden puolelle. Palkkioiden ensimmäiset osat on viime vuosina maksettu jo joulukuussa.

Talouskriisin koettelemille kotieläintiloille uutinen oli kuin saavillinen kylmää vettä niskaan.

”Tilanne on valitettava, hankala ja hölmö, mutta emme mahtaneet sille mitään”, Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen toteaa.

Päätöksen taustalla on komission puuttuminen Suomen aiempaan järjestelmään.

Komissio hyväksyi Suomen eläinpalkkioiden maksamiseen käyttämän järjestelmän ensimmäisen kerran vuonna 2014. Komission valvonnoissa ei esitetty siihen muutostarpeita ennen kuin 2021.

”Hallinto pyrki viimeiseen asti siihen, ettei järjestelmää tarvitsisi muuttaa yhtä ainoaa vuotta varten, mutta vakuuttelut komission suuntaan eivät riittäneet”, Oikarinen kertoo.

”Tilanne on sitäkin oudompi, kun näyttää siltä, että ensi vuonna edessä on suurin muutosruljanssi, mitä EU-aikana on nähty.”

Suomen vaikutusyrityksiä komission suuntaan jatkettiin ehkä liian pitkään, alkuvuoteen asti, Oikarinen pohtii.

”Kun muutoksia järjestelmään sitten ryhdyttiin räätälöimään, todettiin, ettei millään taivuta samaan aikatauluun kuin takavuosina, jolloin ensimmäinen erä on pystytty maksamaan joulukuulla.”

Oikarisen mukaan kaikki toki yritetään, jotta maksatus onnistuisi mahdollisimman aikaisin. ”Joskus järjestelmät on saatu kuntoon ja maksatus pystytty aloittamaan odotettua aikaisemmin. Olisi positiivinen yllätys, jos näin käy, mutta mitään ei voi lähteä lupailemaan. Se selviää vasta kalkkiviivoilla.”

Entä jos olisimme uhmanneet komissiota ja tehneet oman päämme mukaan?

Suomi ei välttämättä aina anna suoralta kädeltä periksi EU:n vaatimuksille, Oikarinen vakuuttaa.

Kun komissio havaitsee tarkastuksessaan Suomen järjestelmässä jonkin poikkeman, se esittää ensimmäisen arvion virheiden kokoluokasta ja siitä, että tulossa saattaa olla rahoitusoikaisu.

Rahoitusoikaisu tarkoittaa sitä, että komissio ei maksa Suomelle koko omasta kassastaan tulevaa tukiosuutta.

Oikarisen mukaan komission ensimmäinen arvio on tyypillisesti hyvin jyrkkä.

”Siinä vaiheessa Suomen hallintojärjestelmä alkaa perustella, etteivät poikkeamat ole niin vakavia kuin komissio esittää. Tehdään laskelmia, etteivät virheet ole johtaneet niin suuriin ongelmiin kuin EU arvioi. Yleensä EU:n vaatimus pienenee aika lailla alkuperäisestä.”

Joissakin asioissa on lähdetty EU-tuomioistuimeen asti. ”Joskus on voitettu, joskus hävitty”, Oikarinen toteaa.

"Tässä tilanteessa näimme, ettei eläinpalkkio ole sen järeyden asia, että haluaisimme lähteä haastamaan komissiota loppuun asti. Näissä voi käydä huonostikin ja prosessi on pitkä.”

Oikarinen kertoo, että Ruokavirastoon on tullut viljelijöiltä paljon puheluja asiasta. Myös hänen vieraillessaan Farmari-näyttelyssä torstaina eläinpalkkiot nousivat keskusteluihin vähän väliä.

”Aika moni on kuitenkin ymmärtänyt, kun on selitetty, ettei tämä ratkaisu ole meistä kiinni.”

Hänen sympatiansa ovat viljelijän puolella. ”Kyllä jokainen tämän tuntee omassa lompakossaan. Vaatiihan se melkoisia järjestelyjä, jos maksatus siirtyy kuukauden tai kaksi tai kolme.”

Lue myös: ”Eläinpalkkioiden maksatuksen siirto on täysin kohtuuton päätös – Hallinnon järjestelmäongelmien maksajaksi on löydyttävä joku toinen taho kuin tuottajat”

Eläinpalkkioiden maksun viivästys turhauttaa ja raivostuttaa tuottajia – ”Hallinto ei ole tehtäviensä tasalla”

Tämän vuoden eläinpalkkiot maksetaan vasta ensi vuonna