

Kuuselan tilalla Imatralla oli maanantaina tarkoitus kylvää vehnää, mutta sade muutti suunnitelmat, kertoo viljelijä Juhani Laihia. ”Ilman näitä sateita kaiken olisi saanut ajaa yhteen soittoon. Maa on vetänyt hyvin, sillä vielä reilu viikko sitten täällä oli lunta.”
Mies on suunnitelmien muutoksesta huolimatta vielä rauhallinen. Herneet ehtivät maahan viikonloppuna ennen sadetta, ja pari viikkoa sitten lannoitetuille syysvehnille sade tekee hyvää. ”Jos helatorstaiksi saisi kaikki kylvettyä, niin ei olla kuin noin viikko tavallisesta myöhässä. Tämä kuivuu ehkä parissa päivässä.”
Kylvettävänä on vielä vehnää, kauraa ja tattaria sekä muutama riistapelto. Laihia on suorakylvänyt kymmenen vuotta. Siinä ajassa rikkakasvitilanne on parantunut selvästi. Kylmänä keväänä rikatkin nousevat hitaasti, ja kevään glyfosaattikierros on vielä tekemättä. ”Onneksi käyttömäärä on pieni, sillä glyfosaatin hinta on kolminkertaistunut.”
Laihia toteaa, että kevättöitä leimaa tänä keväänä tavallaan onnistumisen pakko, ja toisaalta onnistuminen voi antaa hyvänkin tuloksen. ”Hyville pelloille panostetaan, huonoille ei ehkä niin paljon.”
Laihian mukaan kylvöt ovat Imatralla joillakin tiloista noin yli puolivälissä, mutta isolla osalla vasta aluillaan.

Syysvehnä on Kuuselan tilan hiesu-savimailla talvehtinut melko hyvin. ”Routaa ei ollut ja lunta oli hirveästi. Lumihome näyttää lähialueella vaurioittaneen jonkin verran niitä kasvustoja, joita ei ole ruiskutettu sitä vastaan. Voisihan kasvusto tiheämpikin olla, mutta se varmaan kohenee hieman vielä, kun lämpöä tulee lisää. Sen uskallan sanoa, että kyllä tältä pellolta vähintään 4000 kiloa satoa hehtaarilta pitäisi lähteä”, Laihia juttelee rajavyöhykekyltin vierellä. Osa pellosta sijaitsee vyöhykkeen puolella.
Lähialueen tiloista osalla ongelmia ovat aiheuttaneet hanhet, jotka syövät muuttomatkallaan nurmien lisäksi syysviljoja. ”Tänne ne eivät ole vielä löytäneet.” Kesän mittaan rajaseudulla ovat riesana villisiat, joille maistuu erityisesti kumina, mutta myös herneet ja viljat.
Laihian erikoisuus, maatiaistattari, kylvetään maahan viljoista viimeisenä, sillä se on hyvin arka hallalle. ”Syksyllä puintiaikaan pellolla on kaunis ruska.”