Tammikuussa ensirekisteröitiin 104 maataloustraktoria. Se on lähes sata (98 kappaletta) vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa, joka sekin oli silloin historian toiseksi hiljaisin tammikuu.
Traktoreiden rekisteröintejä on pidetty varsin luotettavana mittarin maatalouden investointihaluista ja ennen kaikkea -kyvyistä. Niistä saadaan tätä kautta lähes reaaliaikaista tietoa. Muiden koneiden myynti lienee jonkin verran kasvanut suhteessa traktoreihin, mutta traktorikauppaa kannattaa seurata edelleen, monessa pöydässä.
Laimeaa tammikuun menekkiä rakennettiin jo viime vuoden lopulla, kun muutamat maahantuojat rekisteröivät koneita itselleen ja nostivat samalla markkinaosuuttaan.
Tammikuun hämmentävän pieniin lukuihin on useita syistä. Laimeaa tammikuun menekkiä rakennettiin jo viime vuoden lopulla, kun muutamat maahantuojat rekisteröivät koneita itselleen ja nostivat samalla markkinaosuuttaan. Silloin rekisteröidyt koneet myydään nyt.
Myös yleinen taloustilanne ja keskustelu maatalouden ympärillä vaikuttavat. Tuen saajista ja aktiivitiloista käyty keskustelu luo epävarmuutta, mitä alan ministerin toteamus 8500 jatkavasta tilasta ruokkii. Epävarmuus on tunnetusti myrkkyä markkinoille. Kuka uskaltaa investoida tällaisessa keskusteluilmastossa?
Tilanne ei näytä aivan yhtä synkältä, kun seurantajaksoa pidennetään kolmeen kuukauteen. Samalla vuodenvaihteen kikkailut rekisteröinneissä karsiutuvat isolta osin pois. Marraskuun alun ja tammikuun lopun välissä ensirekisteröitiin 325 maataloustraktoria, mikä on 30 konetta ja 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kolmen viime kuukauden menekki on omassa lajissaan ennätys. Neljästi aiemmin on jääty alle 400 rekisteröinnin kyseisinä kuukausina ja ne kaikki ovat olleet viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Mainitut kolme kuukautta antavat jo jonkinlaista osviittaa alkaneesta vuodesta. Mikäli markkinatilanne jatkuu vuoden vaihteen tapaisena, tämän vuoden myynti on asettumassa 1 100 traktoriin tuntumaan.
Samaa viestiä kertoo liukuva 12 kuukauden summa, joka vajosi tammikuun lopussa 1 139 traktoriin. Vuosi sitten vastaava luku oli lähes 1 300 traktoria.
Mikäli markkinatilanne jatkuu vuoden vaihteen tapaisena, tämän vuoden myynti on asettumassa 1 100 traktoriin tuntumaan.
Traktoreita on ensirekisteröity niin vähän, ettei sen perusteella pysty arvioimaan sitä, miten eri merkit ovat menestyneet. Valtra on tutusti kärjessä yli 50 prosentin markkinaosuudella.
Kolmen viime kuukauden luvut antavat jo hieman tammikuuta paremman kuvan merkkien marssijärjestyksestä. Valtra on toki kärjessä. Sen takana on tasainen viisikko: Massey-Ferguson (31), Fendt (30), John Deere (27), New Holland (25) ja Claas (24).
Suomi ei ole ainoa maa, jossa traktorit käyvät huonosti kaupaksi. Vastaava tilanne on Ruotsissa ja kutakuinkin koko läntisessä Euroopassa. Vanhan mantereen maatalouskalusto ja samalla kyky tuottaa ruokaa rapistuvat.