”Kaikkia koneita ei kannata omistaa itse” – Juhani Jyrkinen yhdistää urakoinnin ja 130 hehtaarin viljelyn

Lempäälän Pyhällössä asuvilla Reija Raekankaalla ja Juhani Jyrkisellä oli lypsykarjaa vielä parisen vuotta sitten. Paikallisen noukinvaunu-urakoitsijan lopetettua hänen työlleen yritettiin etsiä korvaajaa. Lopulta pariskunta päätyi kuitenkin omaan noukinvaunuun, jolla ensimmäisen vuoden jälkeen ruvettiin urakoimaan myös muille.

”Kokemus urakoitsijoiden käyttämisestä antoi tietotaitoa kehittää omaa palveluntarjontaani. Tuorerehu on karjatilalla tärkein asia ja sen korjuussa ei saa hutiloida”, Jyrkinen painottaa.

Alkuun urakkaa tehtiin tuttavan kanssa kahdella noukinvaunulla. Kalusto oli maatilan käyttöön hankittua ja se rupesi ikääntymään.

”Mietimme tarkkaan, lopetammeko urakoinnin vai investoimmeko uuteen kalustoon. Päätimme jatkaa urakointipalveluiden tarjoamista ja edessä olikin mittava koneinvestointi”, Jyrkinen kertoo.

Tällä hetkellä Jyrkinen tarjoaa maatiloille kylvölannoitusta, niittomurskausta, karhotusta, yhdistelmäpaalausta ja noukinvaunukorjuuta. Asiakas voi valita joko avaimet käteen korjuun tai pelkästään haluamansa konetyön.

Jyrkinen on havainnut, että viime vuosina yleistyneestä alkukesän kuivuudesta johtuen ykkösniitto on tehtävä 15 sentin sänkeen, jotta uuden sadon kasvuun lähtö varmistuu. Tätä varten niittomurskainyhdistelmään on itse rakennettu tarvittavat korotukset.

Pitkien syksyjen ansiosta kolmas sato on osoittautunut suurimmaksi ja se on saatu laadullisesti mukavan kuivana talteen. Säilönnässä käytetään sekä happoa että biologista ainetta. Jyrkinen muistuttaa, että biologista säilöntäainetta käytettäessä kasaa tiivistettäessä on oltava poikkeuksellisen huolellinen. Tiivistettävien rehukerrosten tulee olla riittävän ohuita ja säilöntäaineiden annostelussa on oltava täsmällinen.

R/J Raekangas oy:n ammattilaiset ovat valmiina talven tuiskuihin. Miehet vasemmalta Riku Paavilainen, Hannu Jyrkinen, Juhani Jyrkinen, Roope Paavilainen, Ville Nurminen ja Jere Salo. Kuva: Visa Vilkuna

Kaikkia koneita ei kannata omistaa itse, Jyrkinen toteaa.

Muutama työkone on yhteisomistuksessa lähellä olevan yhteistyökumppanin kanssa. Kalustoa, kuten lautasmuokkainta, pöyhintä, isompia jyriä, vuokrataan lähitiloilta.

Omassa viljelyssään olevalla noin 130 hehtaarin alalla Jyrkinen keskittyy jatkossa viljan viljelyyn sekä nurmen tuottamiseen paikallisen biokaasulaitoksen tarpeisiin. Luomun nurmikierto on perusta puhtaan sadon tuottamisessa. Kaasutettava nurmi voi olla rehunurmea hieman vanhempaa, mikä tasaa työhuippua.

”Itse ostan kaiken puinnin, kuivauksen sekä viljan lajittelun.”

Talviaikainen urakointi on lumen aurausta, hiekoitusta, polanteen poistoa sekä lumenajoa. Työtä tehdään sekä teillä että pihoissa ja toimeksiantajina ovat alueen isot tie- ja kiinteistönhuoltoyritykset.

Etukuormaajassa oleva U-aura ja etunostolaitteessa olevat nivelaurat muodostavat hyvän parin, sillä niillä pystyy tekemään kiinteistötöitä ristiin. Maanteillä käytetään alue- ja perhosauraa. Jyrkisen mukaan auran paino kertoo paljon sen kestävyydestä ja vähäisemmästä äänestä. Taajamissa urakoitaessa tällä on suuri merkitys.

Maatalousurakointi ja talvikunnossapito ovat liikevaihdoltaan lähes yhtä suuret. Molempia töitä tarvitaan onnistuneeseen kokonaisuuteen, jotta samat työntekijät ja koneet saadaan pidettyä ja työllistettyä ympäri vuoden.

Nastoitettu palarengas on oivallinen valinta talviaikaiseen urakointiin. Kuvan renkaan nastojen sijoitukseen Juhani Jyrkinen ei ollut tyytyväinen, sillä keskialueen palat ovat jääneet varsin harvalla nastoitukselle. Kuva: Visa Vilkuna

Käytössä on seitsemän Fendtiä malleiltaan 716:n ja 939:n välillä. Vanhimmalla on ajettu jo 14 000 tuntia ja viime keväänä työhön saatuun on pyörähtänyt tuhat tuntia. Maatalousharjoittelua tehdessään Jyrkinen havaitsi Fendtin kuskiystävälliseksi traktoriksi, mikä helpottaa työvoiman saantia.

Nurmikoneetkin ovat Fendtejä, sillä samanmerkkiset työkoneet takaa sujuvan kommunikaation sekä mekaanisen yhteensopivuuden koneen ja veturin välillä.

”Kiireaikaan työssä on kuskeja, joista kaikilla ei ole pitkäaikaista kokemusta koneiden säädöistä ja ohjelmoinneista. Helposti ohjelmoitavalla Fendt One käyttöliittymällä virheiden mahdollisuus vähenee siirryttäessä työkoneesta toiseen”, Jyrkinen selventää.

Työkonetta vaihtaessa ei tarvitse käyttää aikaa säätöihin, vaan kaikki tapahtuu automaattisesti tallennetun työkoneen valitsemisen myötä. Automaattiohjaus puolestaan tehostaa työtä merkittävästi, sillä tallennetuista pelloista ja ajolinjoista on seuraavilla korjuukerroilla suurta hyötyä.