Mitä tapahtuisi, jos lannoitteiden, kylvösiemenien ja polttoaineiden tuonti tyssäisi? Riippuvuus ulkomaisista tuotantopanoksista uhkaa suomalaista ruokaturvaa
Suomen on aktiivisesti edistettävä kansainvälisen kuljetusliikenteen toimivuutta ja monenkeskeistä kauppajärjestelmää, jotta tuontipanoksia on kotimaisen maatalouden käytettävissä
Kuva: Jarkko SirkiäSuuri osa suomalaisten syömästä ruuasta on tuotettu kotimaassa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, sillä maatalouden käyttämistä tuotantopanoksista valta osa joudutaan tuomaan ulkomailta ennen muuta laivoilla.
Riippuvuus ulkomaisista tuotteista ja raaka-aineista onkin riski Suomen ruokaturvalle. Panosten saatavuuden turvaaminen edellyttää hyvin toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita, verkostoja ja hankintaketjuja.
”Suomen on tehtävä kansainvälisten verkostojen kanssa yhteistyötä turvatakseen tuontinsa ja oltava aktiivisesti mukana edistämässä kansainvälisen kuljetusliikenteen toimivuutta sekä vahvistamassa monenkeskistä kauppajärjestelmää”, sanoo tiedotteessa erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvatakeskus Lukesta. Sen tuoreessa raportissa tarkasteltiin Suomen ruokaturvaa kriisitilanteissa.
Maatalouden käyttöön tuodaan ulkomailta tuotantopanoksia miljardin euron arvosta, kun kokonaistuotos on noin 6 miljardia euroa. Kyse ei siis ole aivan pikkuasiasta.
Euromääräisesti tärkein ulkomailta tuotava tuoteryhmä ovat kemikaalit, kuten kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet.
Suomessa ei valmisteta kasvinsuojeluaineita, joten rikkakasvien, kasvitautien ja tuhohyönteisten torjunta-aineet ovat täysin tuonnin varassa. Vakavat häiriöt saatavuudessa vaikuttaisivat suoraan sadon laatuun ja määrään.
Luken laskelmien mukaan esimerkiksi viljoilla rikkakasvien torjunta-aineiden puute pudottaisi satokiloja noin 10–40 prosenttia. Erikoiskasveilla tuholais- tai taudintorjunta-aineiden vähyys saattaisi tuhota sadon lähes kokonaan.
Lannoitepula voi iskeä, jos ammoniakin saatavuus vaarantuu. Vaikka täällä valmistetaan väkilannoitteita, typpilannoitteiden raaka-aine ammoniakki pitää tuoda muualta.
Ongelmat kylvösiemenmarkkinoilla vaarantaisivat kasvintuotantomme. Viljojen siemenet ovat pääosin kotimaisia, mutta esimerkiksi rukiin ja rapsin hybridilajikkeiden ja sokerijuurikaan sekä avomaan ja kasvihuonevihannesten tuotanto perustuu tuontisiemenen saantiin.
Tuotanto- ja luonnonhoidollisten nurmien kokonaissiemenmäärästä arviolta puolet on tuontisiementä. Myös herneen kylvösiementä ostetaan ulkomailta, Luke toteaa.
Kunnollisen kylvösiemenen saanti on edellytys kasvintuotannolle. Viljojen siemenet tuotetaan pääosin Suomessa.
Suuri vaaranpaikka kotimaisella maataloudelle ja ruokaturvalle ovat häiriöt energiamarkkinoilla.
Maatalouden energiankulutuksesta runsaat 40 prosenttia muodostuu polttoöljystä, joilla koneet käyvät ja vilja kuivataan. Suurin osa tuontienergiasta on peräisin Venäjältä.
Polttoöljyn lisäksi maatiloilla ollaan hyvin riippuvaisia sähköstä, jota käytetään ilmanvaihtoon, lämmitykseen, viilennykseen ja lypsy- sekä ruokintarobotteihin.
Pula ammattitaitoisista ulkomaalaisista työntekijöistä on sekin riski suomalaiselle ruokaturvalle.
Tuoreessa muistissa ovat ongelmat, joita korona aiheutti kausityötä tekevien Suomeen tulolle ja täällä olemiselle. Työvoimapula vaikeutti sadonkorjuuta erityisesti puutarha- ja vihannestiloilla.
Lue myös:
Perjantaina korotus, tänään taas: Yara nosti lannoitteiden hintaa 61 euroa tonnilta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat