Kadonneet eläimet, hiljaisuus ja runsaat teurastukset omaan käyttöön voivat herättää valvojan kiinnostuksen – Rikos voi paljastua eläinrekisterin kautta

Tuotantoeläimistä kootaan Suomessa tietoa eläinrekistereihin elintarvikeketjun turvallisuuden takaamiseksi.

Viime viikolla tuli julkisuuteen tapaus, jossa epäillään, että yli 1 300 lammasta on laittomasti halal-teurastettu. Rikostutkinnan kohteena on myös lammastiloja, jotka ovat myyneet eläimiä niitä laittomasti teurastaneelle. Tapaukseen epäillään liittyvän myös rikkomuksia rekisterin käytössä.

Tätä on epäillyt muun muassa MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Tapio Rintala.

Hänen mielestään rikkomuksista seuraavien sanktioiden pitäisi tällaisissa tapauksissa olla suurempia, kuin inhimillisistä unohduksista tai näppäilyvirheistä johtuvissa. "Tässä on ollut selvä hyötymistarkoitus."

Lammasrekisteriä ylläpitää Ruokavirasto. MT tiedusteli, miten rekisterimerkintöjä tarkkaillaan, ja herättävätkö ne joskus epäilyksiä.

"Epätavalliset rekisteritapahtumat huomioidaan yhtenä riskiperusteena eläinten merkinnän- ja rekisteröinnin sekä eläinten hyvinvoinnin lampaiden valvontaotannoissa", vastaa ylitarkastaja Marjaana Spets Ruokavirastosta.

Viime vuoden otannoissa riskiperusteita olivat muun muassa kadonneet lampaat, rekisteritapahtumien hiljaisuus ja ilmoitusten puuttuminen, teurastapahtumien puuttuminen ja se, että lampaita oli teurastettu runsaasti omaan käyttöön. Omaan käyttöön teurastettua lihaa ei saa myydä tai edes tarjota oman kotitalouden ulkopuolelle.

Ruokaviraston mukaan riskitekijöiden toimivuutta analysoidaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa. Rekisterissä ei ole hälytysrajoja, vaan asiat otetaan huomioon valvonnoissa.

Lisäksi valvontaa tehdään epäilyyn perustuen.

Lue myös:

Pohjanmaalla iso vyyhti laittomia teurastuksia, lampureilta ei heru ymmärrystä eläimiä myyneille tiloille: "Ainakin osan on pitänyt tietää, mikä lampaiden kohtalo on"