Hallitus panostaa maaseutuun säästöistä huolimatta – kehittämisrahoihin kymmenien miljoonien lisäys

Hallitus yrittää saada maatilat investoimaan uudelleen kasvattamalla maatalouden investointitukia yli 20 miljoonalla eurolla vuoden 2027 budjettiesityksessä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat kasvaisivat noin 50 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina budjettiehdotuksen vuoden 2027 talousarvioksi. Hallitus esittää siinä useita budjettilisäyksiä maatalouden eri toimintoihin.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla suurimmat lisäykset kohdistuvat maatilojen investointeihin, maaseudun kehittämiseen, ruokavientiin ja maatalouden huoltovarmuuteen.

Ruokaketjun kehittämisen määräraha yli kaksinkertaistuisi. Rahaa varattaisiin ensi vuodelle 7,8 miljoonaa euroa, kun tämän vuoden varsinaisessa budjetissa summa on 3,8 miljoonaa euroa. Kasvua olisi noin 106 prosenttia.

Lisärahaa ohjattaisiin muun muassa elintarvikevientiin, ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen, lähiruokaan, luomuun ja innovaatioihin. Budjetissa näkyy myös panostus ruokavientiin Aasiassa: mukana on kirjaus Soulin suurlähetystön elintarvikeattaseasta.

Hallitus esittää budjetissaan selkeitä panostuksia maatalouteen. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin eduskunta. Kuva: Seppo Pentti

Hallitus kasvattaisi samalla maatalouden aloitus- ja investointiavustuksia noin 19 prosenttia. Määräraha nousisi 110 miljoonasta eurosta 130,4 miljoonaan euroon.

Budjetin mukaan lisärahalla pyritään vauhdittamaan maatilojen investointeja ja helpottamaan nuorten viljelijöiden tilannetta. Mukana on myös 3,6 miljoonan euron kansallinen rahoitus nuorten viljelijöiden aloitustukeen.

Maatilojen investointihalukkuus on ollut viime vuosina paineessa korkojen nousun ja heikon kannattavuuden vuoksi. Hallitus näyttäisi nyt hakevan kasvua suorien tukien avulla.

Samaan aikaan maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki laskisi noin kahdeksan prosenttia. Määräraha pienenisi 40 miljoonasta eurosta 37 miljoonaan euroon.

Hallitus painottaisi siis aiempaa enemmän suoria investointitukia korkotukien sijaan. Uusia korkotukilainoja voitaisiin kuitenkin hyväksyä edelleen enintään 200 miljoonan euron lainapääomalle.

Kyse on EU:n CAP-suunnitelman maaseuturahoista, joilla tuetaan muun muassa Leader-hankkeita, maaseudun yrityksiä, kylien kehittämistä, palveluja ja paikallisia investointeja.

Budjettiteksteissä maaseutupolitiikkaa perustellaan aiempaa vahvemmin huoltovarmuudella ja turvallisuudella. Rahoitusta suunnattaisiin myös varautumista ja paikallista turvallisuutta vahvistaviin hankkeisiin.

Hallitus lisäisi myös maatalouden tuotantopanosten omavaraisuuteen liittyviä määrärahoja noin miljoonalla.

Rahaa suunnattaisiin erityisesti biokaasuun, ravinnekierrätykseen, lannankäsittelyyn, kierrätyslannoitteisiin ja hiilensidontainvestointeihin. Budjetissa korostuvat kotimainen energia, kiertotalous ja maatalouden kriisinkestävyys.

Ravinnekierrätyksen edistämiseen varattaisiin viisi miljoonaa euroa. Lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaan osoitettaisiin kaksi miljoonaa euroa.

Kokonaisuutena budjettiesitys viittaa siihen, että hallitus painottaa maa- ja metsätalouspolitiikassa tuotantoa, investointeja, ruokavientiä ja huoltovarmuutta. Erityisesti maaseudun yritystoimintaa ja ruokaketjun kasvua pyritään vahvistamaan tilanteessa, jossa alan kannattavuus on ollut pitkään heikko.