MTK:n Åberg: Pikaratkaisut eivät turvaa Euroopan ruoantuotantoa – Lannoitetuen toteutuminen kiinni kansallisesta rahoituksesta
Tukien maksuaikataulujen joustot ovat pitkään vaadittu ratkaisu, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.Tilaajalle
EU:n parlamentti päätti komission esityksestä tukea viljelijöitä lannoitehankinnoissa. Nämä keinot toimivat vain laastarina, toteaa MTK:n Johan Åberg. Kuva: Sanne Katainen, Jukka Koivula, koonnut: Elias PiilolaEuroopan parlamentti päätti komission esityksestä tukea viljelijöitä lannoitehankinnoissa myöntämällä joustoa tukien maksuaikatauluihin ja mahdollistamalla kansallinen kriisirahoitus.
”On hieno asia, että komissio reagoi viljelijöiden vaikeaan tilanteeseen. Neuvoston odotetaan vahvistavan parlamentin tekemä päätös muutoksitta”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.
Tukien maksatusaikataulusta on puhuttu Suomessa vuosia, jo edellisen hallituksen aikana, huomauttaa Åberg.
”Keinoja hoitaa maksatus nopeammin on selvitelty moneen kertaan. Jarruna ovat olleet komission valvontaan ja toimeenpanoon liittyvät säädökset. Tämän esityksen myötä komissio avaa mahdollisuuden tulkita näitä säädöksiä lievemmin ja hyödyntää joustoa kansallisesti. ”
”Elintarvikemarkkinalain hengessä toivon teollisuudelta ja kaupalta pelisilmää ryhtyä jo nyt toimiin, joilla lannoitekustannusten nousun vaikutusta tasataan ruokaketjussa.”
Viljelijät voivat lisäksi saada kriisitukea, joka kattaa jopa 80 prosenttia lannoitteiden hinnan noususta.
”Todelliset viljelijöille tuntuvat vaikutukset riippuvat siitä, löytyykö lannoitetukeen kansallista rahoitusta. EU:n osuus jää pieneksi, kun puolen miljardin summa jyvitetään kaikille jäsenmaille”, Åberg toteaa.
Lannoitetuen maksu on pystyttävä suorittamaan nykyisten tukijärjestelmien kautta, niihin tehtävinä korotuksina, vaatii Åberg.
”Se on ainut tapa varmistaa, että raha on viljelijöillä ajoissa. Jos EU rakentaa tähän uutta lainsäädäntöä vaativaa tukijärjestelmää, se vie liikaa aikaa akuutissa kriisitilanteessa.”
Åberg pitää tukien aikaistamista nopeammin tuntuvana apuna maatilojen vaikeassa taloustilanteessa, vaikka molempia toimia tarvitaan.
”Raha voitaisiin saada liikkeelle parhaimmillaan syyskuussa.”
Joka tapauksessa nyt esitetyt keinot toimivat vain laastarina vammaan. Pidemmän aikavälin ratkaisuja ei saa unohtaa, eikä kuvitella, että pikaratkaisulla voitaisiin turvata Euroopan ruoantuotantoa, korostaa Åberg.
”Huolestuttavinta ovat EU:n riippuvuus tuontitypestä sekä lannoitemarkkinan vähäinen kilpailu, mikä heikentää tuottajan asemaa. Näitä vaikeita asioita pitää pystyä parantamaan.”
”Lisäksi elintarvikemarkkinalain hengessä toivon teollisuudelta ja kaupalta pelisilmää ryhtyä jo nyt toimiin, joilla lannoitekustannusten nousun vaikutusta tasataan ruokaketjussa. Esimerkiksi avaamalla ennen kustannusnousua tehtyjä sopimuksia”, hän jatkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
