Tuore tutkimus osoittaa: Piennisäkkäät ovat tiloilla tautiriski, mutta niiden omista taudeista harva uhkaa kotieläimiä

Kotieläintiloilla ja niiden ympäristössä elävät piennisäkkäät kantavat elimistössään runsaasti zoonoottisia taudinaiheuttajia. Pääosin taudinaiheuttajakannat eivät kuitenkaan ole samoja, joita esiintyy tuotantoeläimillä ja ihmisillä.

Tähän tulokseen on tultu Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa, jossa selvitettiin haittaeläinten aiheuttamaa zoonoosiriskiä kotieläintiloilla.

Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät tilojen haittaeläimet voisi aiheuttaa tautiriskiä tuotantoeläimille, korostaa erikoistutkija Maria Simola Ruokavirastosta.

Piennisäkkäät voivat Simolan mukaan siirtää elimistössään tuotantoeläimiin taudinaiheuttajia, jotka ovat peräisin muilta tilan ympäristössä liikkuvilta eläimiltä.

Näin voi käydä vaikkapa silloin, kun salmonellaa kantavan muuttolinnun ulostetta päätyy haittaeläimen elimistöön ja edelleen tämän ulosteeseen. Haittaeläimen ulostetta taas voi päätyä tuotantoeläinten rehuun.

”Ehdottomasti tämänkin tutkimuksen perusteella on tärkeää pitää haittaeläinten kannat kurissa ja estää niiden pääsy kosketuksiin rehujen tai tuotantoeläinten kanssa.”

Tutkimuksia varten tutkijat pyydystivät haittaeläimiä 20 sikatilalta ja 18 nautatilalta kahden vuorokauden ajan syksyinä 2017 ja 2018.

Pyydystettyjen eläinten elimistöstä tutkittiin neljän zoonoottisen taudinaiheuttajabakteerin esiintyminen: salmonellan, toksisen E. coli -bakteerin (STEC), kampylobakteerien sekä yersinian.

Ainakin yhdestä jokaisen tutkimukseen osallistuneen tilan näytteestä löydettiin ainakin yhtä tutkituista taudinaiheuttajista.

Salmonellaa oli neljän tilan näytteissä. Kyse oli sellaisesta salmonellatyypistä, jota ei ole ennen tavattu rehuissa tai tuotantoeläimissä ja joka on myös erittäin harvinainen ihmisten taudinaiheuttaja.

STEC-bakteeria todettiin kuuden tilan näytteistä.

Yersinia-bakteeri oli selvästi edellisiä yleisempi. Sitä todettiin 20 tilan näytteistä. Nekään eivät olleet samoja, joita on havaittu tähän asti elintarvikkeista.

Yleisin taudinaiheuttaja oli kampylobakteeri, jota löydettiin haittaeläimistä kaikilta tiloilta. Valtaosa niidenkään kannoista ei ollut samoja kuin naudoilla, sioilla tai ihmisillä aiemmin todetut.

Haittaeläinhankkeessa rottia ei juuri tutkijoiden pyydyksiin jäänyt. Se ei silti tarkoita, ettei maatiloilla eläisi myös rottia.

"Rotat suhtautuvat erittäin epäluuloisesti kaikkeen uuteen ja poikkeavaan, esimerkiksi loukkuihin ja syötteihin. Todennäköisesti ne siksi vain eivät ole jääneet pyydyksiin", Simola selittää ilmiötä.

Kotihiiriä taas jäi pyydyksiin ennakoitua enemmän. Tämä kertoo Simolan mukaan siitä, että kotihiiri ei ole niin harvinainen kuin Luken maastoseurantojen perusteella on oletettu.