Säilörehun ensimmäinen satoviimevuotista pienempi

Lämmin sää laskee nurmen sulavuutta vauhdikkaasti. Satomäärän karttumista ei kannata jäädä odottelemaan, kun tavoitteena on saada sulavuudeltaan hyvää rehua, Valion kehityspäällikkö Mikko Korhonen sanoo.

Lämpösummaa on karttunut niin nopeasti, että Etelä-Suomessa säilörehun korjuu on jo täydessä vauhdissa – ainakin viikon tavallista varhemmin.

Viimeistään viikonloppuna on rehunteon aika Pohjois-Pohjanmaata myöten. Vain Kainuun suunnalla ollaan hiukan myöhäisemmässä.

Kun rehun sulavuutta kuvaava D-arvo tavallisesti tähän aikaan laskee 5 grammaa vuorokaudessa, nyt laskuvauhti on ollut jopa 10–15 grammaa vuorokaudessa, Korhonen toteaa.

Ensimmäinen sato jää monin paikoin niukaksi, mutta alueellisia ja lohkokohtaisiakin eroja on, Korhonen kertoo.

Kasvustot ovat monin paikoin melko harvoja ja matalia. Osassa maata kärsittiin talvituhoista, ja lisäksi kevään kuivuus on hidastanut kasvua.

Korhonen kehottaa viljelijöitä nyt mittaamaan tarkkaan ensimmäisen sadon määrän ja panostamaan toiseen ja mahdollisesti kolmanteenkin satoon.

Tarvitaan suunnitelmallisuutta, jotta rehut riittäisivät tulevaksi talveksi.

Kasvustosta sadon määrän voi kätevästi mitata Karpe-hankkeessa kehitetyllä menetelmällä.

Kourallinen kasvustoa vedetään suoraksi ja mitataan sen korkeus rullamitan avulla. Mittauksia tehdään useasta kohdasta, ja samalla arvioidaan kasvuston tiheys. Lohkon kuiva-ainesato löytyy hankkeessa laaditulta käyrästöltä näiden arvojen avulla.

Toinen tapa on laskea rehuvaunun tilavuus sekä kuormien määrä.

Artturi-sivustolta löytyvät kuutiopainokäyrät eri korjuumenetelmille. Rehun kuiva-ainepitoisuus selviää rehuanalyysin avulla. Näiden tietojen avulla lasketaan korjattu määrä.

Kolmas tapa on laskea siilossa olevan rehumassan tilavuus. Sen, kuutiopainon ja kuiva-ainepitoisuuden avulla lasketaan rehun määrä.

Viime vuonna ensimmäinen sato oli suuri, joten seuraavaan ei välttämättä panostettu kunnolla. Nyt on toimittava toisin, Korhonen muistuttaa.

”Riittävä lannoitus on nyt tarpeen, ja mahdollisesti myös paikkauskylvö.”

Molemmat vaativat kosteutta. Kuivassa lannoitteet eivät liukene eikä siemen idä.

Yksi mahdollisuus on levittää osa lannoitteista heti ja loput myöhemmin, jos sateita saadaan, Korhonen sanoo.

Jo tässä vaiheessa kannattaa miettiä sekin, onko mahdollista ja tarpeen korjata kolmaskin sato.

Jos kuivuus jatkuu kovana, yksi vaihtoehto on korjata kokoviljasäilörehua. Sen aika on heinäkuussa.

Kolme vuotta sitten kova hellejakso sattui heinäkuulle. Silloin moni huomasi nurmen kasvilajikoostumuksen muuttuvan: nata korvasi timoteitä.

Jos näin käy, kannattaa syksyllä miettiä, pitäisikö nurmia täydennyskylvää timoteillä, Korhonen sanoo.

Nata on ravintoarvoltaan hyvää, mutta ei välttämättä yhtä maittavaa ja lypsättävää kuin timotei.

SATU LEHTONEN

www.karpe.fi –> Laskurit –> Sato-

tason määritys korkeusmittauksilla

www.artturi.fi

Avaa artikkelin PDF