• Puimurit uppoavat peltoihin: ”Nyt ruvetaan olemaan aivan siinä rajoilla, pystytäänkö kaikkea viljaa puimaan”

    Elokuun rankat sateet ovat kastelleet pellot monin paikoin siihen kuntoon, että puintikalustolla ei ole mitään asiaa vetisille vilja-aloille.
    Lauri Hemminki näyttää, kuinka upottavaa pelto on Ilmajoella. Tämän ruisvainion puinti piti keskeyttää, kun puimuri upposi peltoon.
    Lauri Hemminki näyttää, kuinka upottavaa pelto on Ilmajoella. Tämän ruisvainion puinti piti keskeyttää, kun puimuri upposi peltoon. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Kasvintuotanto
    25.8.202214:51
    Antti Kantola

    ”Nyt ruvetaan olemaan aivan siinä rajoilla, pystytäänkö kaikkea viljaa puimaan vai ei”, sanoo MTK-Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä.

    Vettyneet maat eivät enää kanna koneita.

    ”Puimureita uppoaa litimärkiin peltoihin. Näitä viestejä tulee Etelä-Pohjanmaalla monesta pitäjästä.”

    Viljojen lakoontuminen on toinen ongelma.

    ”Lakovilja alkaa olla tuleentunutta. Jokainen sade huonontaa lakoontuneen viljan laatua, sillä alimmat kerrokset rupeavat jo itämään.”

    Lakoontuminen koettelee kaikkia viljalaatuja. ”Joka lajia on kumossa”, Perälä vahvistaa.

    Sateet ovat koetelleet pahoin esimerkiksi Ilmajokea, Ylistaroa ja Kauhavaa – ja monia muita paikkakuntia.

    Toisaalta on myös kantavia aloja, joilla puinnit sujuvat ongelmitta, Perälä muistuttaa.

    ”Olosuhteet vaihtelevat suuresti. Erot ovat isot valtakunnan sisällä, ja olosuhteet vaihtelevat maakunnassakin. Onneksi on niitäkin aloja, jotka kantavat kalustoa.”

    Puinti voi sujua, kun maalaji on vettä läpäisevä, kun pellon pinnanmuotoilu on onnistunut ja kun ojitus toimii.

    ”Mutta mitkään salaojat eivät vedä sellaisia sademääriä, joita nyt on taivaalta tullut. Vettä on kerta kaikkiaan tullut enemmän kuin tarpeeksi”, Perälä kertoo.

    Pellot vettyvät väkisin, kun lyhyessä ajassa sataa yli sata millimetriä, hän sanoo.

    Sateet ovat koetelleet pahoin esimerkiksi Ilmajokea, Ylistaroa ja Kauhavaa. Tämä ruisala ei puimuria kantanut, Lauri Hemminki kertoo.
    Sateet ovat koetelleet pahoin esimerkiksi Ilmajokea, Ylistaroa ja Kauhavaa. Tämä ruisala ei puimuria kantanut, Lauri Hemminki kertoo. Kuva: Johannes Tervo

    Lähiaikojen säät sanelevat puintien onnistumisen.

    ”Toive on, että Etelä-Pohjanmaalla kaikki alat pystytään vielä puimaan, kunhan vain sateet loppuisivat ja näitä poutapäiviä riittäisi”, Perälä sanoo torstaina aamupäivällä, kun aurinko hellii lakeuksia.

    Sääennusteet lupaavat, että tänään perjantainakin aurinko paistaa Etelä-Pohjanmaalla. Lauantaista alkaen sateiden todennäköisyys taas kasvaa.

    Tällaiset urat jäivät peltoon leikkuupuimurin jäljiltä. ”Kuva on otettu maanantaina 22.8. Tämä ala on ihan kotopeltoa, meidän kuivaajan ympärillä olevia maita”, kertoo ylihärmäläinen maanviljelijä Harri Takala.
    Tällaiset urat jäivät peltoon leikkuupuimurin jäljiltä. ”Kuva on otettu maanantaina 22.8. Tämä ala on ihan kotopeltoa, meidän kuivaajan ympärillä olevia maita”, kertoo ylihärmäläinen maanviljelijä Harri Takala. Kuva: Harri Takala

    Härmän seudun viljapellot ovat erittäin märkiä, kertoo ylihärmäläinen maanviljelijä Harri Takala.

    ”Minulla on telapuimuri. Silti pellot upottavat.”

    Takalalla on vilja-aloja vajaat 200 hehtaaria.

    ”Hyvä jos on kymmenen hehtaaria tähän mennessä puitu. Hyvin valikoiden pitää puida.”

    Lapuanjoen rantamaat ovat kantaneet puimuria parhaiten.

    ”Mitä kauemmas jokivarresta mennään sitä märempiä pellot ovat. Ne ovat raskaampia maita, joista vesi ei mene läpi.”

    Härmän suunnalla jää viljoja puimatta, jos sateet jatkuvat, Takala sanoo.

    ”Se on erittäin iso uhka.”

    Takala aloitti puinnit lauantaina 20.8. Puitavana oli monitahoista ohraa.

    Vettä on satanut poskettoman paljon. ”Yhdelle kuuden hehtaarin kaura-alalle satoi yhden illan aikana lähes sata millimetriä.”

    Tuon ukkossateen jäljiltä lohko oli veden valtaama. ”Sen suunnan pelloille vesi nousee vähäisemmilläkin sateilla”, Takala kertoo.

    Tämä leikkuupuimuri upposi märkään ohrapeltoon tiistaina 23. päivä elokuuta Ylistarossa.
    Tämä leikkuupuimuri upposi märkään ohrapeltoon tiistaina 23. päivä elokuuta Ylistarossa. Kuva: Jarkko Tuuri

    Märän viljan puinti on kallista puuhaa, Ari Perälä sanoo. Tähän mennessä puituja viljoja on jouduttu kuivaamaan keskimääräistä pitempään.

    ”Nykyisillä polttoaineiden hinnoilla kuivauskustannukset ovat hirvittävät.”

    Jutun päivitys:

    Lisätty kuva sekä linkkejä aiempiin juttuihin torstaina 25.8. klo 16.45.

    Lue lisää:

    Sademäärissä eri puolilla Suomea jopa 100 millimetrin eroja: Uudellamaalla puidaan vauhdilla, märkyys vaikeuttaa pelloille pääsyä Etelä-Pohjanmaalla

    Luken viljasatoarvio yhteensä 3,56 miljardia kiloa

    Eurooppa kärsii kenties pahimmasta kuivuudesta 500 vuoteen – viimeksi näin kuivaa oli vuonna 2018, nyt ennätys voi mennä uusiksi

    Ennätys rikki: Elokuu ollut helteinen, sateinen ja salamoiva – katso video pellolta

    Artikkelin aiheet
    viljan puinti
    puimurit
    rankkasateet
    Etelä-Pohjanmaa
    maatalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle