Ministeri Jari Leppä pikavippiuutisesta: "Näin ei voi jatkua!"

Osa maatiloista ei enää saa maksuihinsa pankkien myöntämää vakuudellista lainaa. Rahapulaa on lähdetty paikkaamaan vakuudettomilla, kovakorkoisilla lainoilla, Maaseudun Tulevaisuus kertoi tänä aamuna.

"Näin ei voi jatkua", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hän toteaa, että uutinen kertoo karulla tavalla suomalaisen maatalouden kannattavuuden tilasta. "Että tällaisiin, voisi sanoa jo melkein epätoivoisiin keinoihin on jouduttu tukeutumaan."

"Meidän, sekä poliitikkojen että kaikkien muidenkin, pitää entistä vahvemmin jatkaa töitä sen eteen, että saamme tilanteen kohenemaan", Leppä korostaa.

Eduskunta on tänään käsitellyt muun muassa ensi vuoden budjetin maatalouden pääluokkaa. MT tavoitti Lepän puhelimeen juuri, kun budjettikäsittelyssä pidettiin taukoa.

"Eduskunnassa onneksi vallitsee hyvä yhteinen tilannekuva siitä, missä ollaan", hän totesi. "Nyt halutaan varmistaa, että jo tehdyt toimenpiteet etenevät ja että kriisipaketin kaikki osat saadaan maksettua ajallaan."

Leppä lupaa ensimmäisiä kriisitukia maksuun jo tämän vuoden puolella. "Kaikki muut maksetaan ensi vuoden alussa – paitsi energiaveron palautus, joka tulee vähän myöhemmin ensi vuonna. Verohallinnon järjestelmien vuoksi ei ollut mahdollista saada sitä maksuun heti vuoden alussa."

Kriisipaketeilla maataloutta ei kuitenkaan pelasteta.

Lepän mukaan tärkeintä on saada elintarvikemarkkinat toimimaan. "Se on kaiken kestävästi kannattavan maatalouden perusta."

Hän uskoo, että elintarvikemarkkinalaki ja -valtuutettu ovat tähän hyvä lääke. "Ja alkuperämerkinnät toinen."

Leppä ei itse ole kuullut, että viljelijät ottaisivat pikavippejä. "Mutta jatkuvasti kyllä törmää siihen, että taloudellinen tilanne on osalla tiloista käsinkosketeltavan tukala."

Pankeilta Leppä toivoo tilanteen tunnistamista ja kärsivällisyyttä. "Viljelijät ovat tosi hyviä lainojensa takaisin maksajia. Nyt tilanne vaan on se, että tarvitaan maksuhelpotuksia ja laina-aikojen jatkamista."

Myös maatalouden kriisinhallintamekanismeja, esimerkiksi satovahinkovakuutuksia, on kehitettävä, niin kansallisesti kuin cap-uudistuksen yhteydessä. "Nyt ne eivät toimi niin kuin niiden on tarve toimia."

Lue myös: Ahdingossa olevat maatilat turvautuneet jo pikavippeihin