Ruusuiset unelmat vaihtuivat maistuvaksi pinaattimatoksi: Näin pyöritetään menestyvää puutarhayritystä

Tuoksuu mullalta ja kesältä, vaikka ulkona tammikuu pyryttää sakeasti lunta. Kasvihuoneen suojassa korjuukone leikkaa vihreää pinaattimattoa.

Näissä samoissa kasvihuoneissa eräs pikkutyttö kulki 1990-luvulla leikkoruusuviljelmien seassa. Ystäväni-kirjaan tyttö kirjoitti haaveammatikseen puutarhurin.

Haave toteutui ja Hanna Heleniuksesta tuli kolmannen polven puutarhayrittäjä.

Tosin ”ruusuiset” kuvitelmat ammatista ovat matkan varrella karisseet, Helenius naurahtaa.

Hanna Helenius on paitsi puutarhayrityksen toimitusjohtaja myös kahden lapsen äiti, innokas partiolainen ja Kauppapuutarhaliiton hallituksen jäsen.  Kuva: Kimmo Haimi

Helenius aloitti Piltin Kauppapuutarhan toimitusjohtajana vuonna 2006, kun hänen isänsä sairastui.

”Yrityksen pyörittämisen rankkuus selvisi vasta silloin, ja aloin ymmärtää, mistä tässä todella on kyse. Että ei tämä ole pelkkää viljelyä.”

Parasta työssä on kuitenkin juuri kasvattaminen – se on lempiasia, Helenius kertoo. Lisäksi työssä kiehtoo selkeä vuodenkierto.

Piltti tuottaa nykyään ympäri vuoden babypinaattia. Lisäksi viljelyssä on erilaisia kukkia, kuten hyasintteja, ruukkunarsisseja, leikkoliljoja ja kesäkukkia.

Yrityksen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa, josta puolet tulee pinaatista ja puolet kukista.

Viime kesänä kokeiltiin leikkokukkien viljelyä avomaalla, ja määrää kasvatetaan tänä vuonna. Kukat tuotetaan suoraan keskusliikkeille markettimyyntiin, Helenius kertoo.

Kaikki Piltin kukat kasvatetaan ennakkotilausten mukaan keskusliikkeille. Babypinaatti puolestaan myydään päivän hintaan.

Vakituisia työntekijöitä on kolmetoista. Joulusesonki työllistää lisäksi kymmenkunta ihmistä pakkaamaan hyasintteja. Kesätyöntekijöitä on 6–8.

Piltti on tärkeä työnantaja lähiseudun nuorille – asia, jota Helenius pitää tärkeänä.

Oleksandr Panchenko ohjaa tottuneesti pinaatinkorjuukonetta.  Kuva: Kimmo Haimi

Piltin Kauppapuutarha on Suomen suurin babypinaatin ympärivuotinen tuottaja. Pinaattiala on 1,1 hehtaaria.

Kylvöstä sadonkorjuuseen kuluu kolme viikkoa. Aikaisemmin talvisin meni viikko kauemmin, mutta ledien myötä kasvuaika pysyy kolmessa viikossa ympäri vuoden.

Kun kasvusto on valmis, se leikataan koneellisesti ja lehdet pakataan pusseihin. Tuote on heti käyttövalmis.

Leikkuun jälkeen penkit jyrsitään ja kylvetään uudelleen. Sama turvealusta on tuottanut pinaattia alusta saakka; sitä ei ole tarvinnut vaihtaa. Välillä vain lisätään turvetta, Helenius kertoo.

Kirvoja torjuntaan biologisesti vainokaisilla, jotka ovat kirvoihin munivia loispistiäisiä. Hanna Heleniuksella on kädessään vainokaisputkilo, jota pidetään viljan seassa.  Kuva: Kimmo Haimi

Suurin osa kukista tulee puutarhalle valmiina taimina.

Silloin tällöin julkisuudessa nousee puheenaiheeksi, voiko ulkomaisista siemenistä ja taimista alkunsa saanutta kasvia kutsua suomalaiseksi.

Heleniuksen mielestä voi, sillä tuontitaimi viettää suurimman osan elämäänsä suomalaisissa kasvihuoneissa suomalaisella tavalla kasvatettuna.

”Kahden viikon ikäinen taimi saapuu Hollannista Suomeen ja kasvaa täällä 10–16 viikkoa, joulutähti jopa puoli vuotta.”

Ulkomaalaisten siementen ja taimien käyttämiseen on yksinkertainen syy: Suomessa ei ole vastaavaa tuotantoa.

Puutarhakasvien lisäysaineiston tuotanto on keskittynyt alan jättiläisten, eli hollantilaisten yritysten käsiin. Suomi on pieni markkina kaukana pohjoisessa, joten kotimaisilla yrityksillä ei olisi taloudellisesti mahdollista tuottaa siemeniä ja taimia vain meikäläisiin oloihin.

Hollantilaisilla on osaamista ja rahaa panostaa niin tutkimukseen, kehitykseen, jalostukseen kuin markkinointiinkin, Helenius sanoo.

Marta Wasilewska ja Oleksandr Panchenko korjaamassa pinaattia. Lehdet pussitetaan samana päivänä matkatakseen kauppoihin eri puolille Suomea.  Kuva: Kimmo Haimi

Tammikuun alkupuolella puutarhalla vedetään henkeä kiihkeän joulusesongin jälkeen.

Kasvihuoneita siivotaan hyasinttien jäljiltä ja samalla valmistaudutaan orvokintaimien istuttamiseen sekä ruukkunarsissien hyötöön.

Vaikka joulusta on juuri selvitty, toimitusjohtajan on jo ajateltava seuraavaa joulua ja tehtävä tarjouksia keskusliikkeille.

Kasvattaminen on Hanna Heleniuksen mielestä parasta, mutta hänen työnsä sisältää paljon muutakin. Tässä tarkistetaan, että pinaatit ovat saaneet oikean määrän kasteluvettä.  Kuva: Kimmo Haimi

Alkaneeseen vuoteen Helenius suhtautuu ”hyvillä fiiliksillä”. Takana on raskaat kaksi vuotta, jolloin pinaattihuoneisiin vaihdettiin led-valaistus. Aikaa ja rahaa vaatinut investointi on saatu onnistuneesti päätökseen.

Pankkien kanssa asioiminen on muuttunut niinä kahtenakymmenenä vuonna, jotka Helenius on toiminut yrittäjänä. Lainaa saadakseen on puhuttava ”samaa kieltä” kuin rahoituslaitos ja laskelmien on oltava todella tarkkaan tehtyjä verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten.

”Yrittäjän on lähdettävä täysillä mukaan ja todella uskottava asiaansa.”

Valaistuksen muuttuminen on vaatinut uuden oppimista, sillä pinaatti reagoi led-valoon eri tavalla kuin vanhoihin HPS-valaisimiin.

Lisäksi led-valo tuottaa huomattavasti vähemmän lämpöä kuin vanhat valaisimet, joten kasvihuoneiden lämpötiloja on pitänyt tarkkailla tiukasti.

Babypinaatti kasvaa edelleen samoissa penkeissä kuin missä viljely aloitettiin runsas kymmenen vuotta sitten aloitettiin.  Kuva: Kimmo Haimi

Heleniuksen perheeseen kuuluu puoliso sekä 7-vuotias poika ja 5-vuotias tytär. Poika haluaa isona elektroniikkainsinööriksi isänsä tavoin, tytär haaveilee lääkärin ammatista.

Vapaa-ajallaan Helenius harrastaa partiota: hän vetää 3–6-vuotiaille sekä heidän perheilleen perhepartiota. Lisäksi Helenius lukee ja liikkuu luonnossa.

Työpäivät hän koittaa pitää kahdeksan tunnin mittaisena, jotta aikaa jää harrastuksille ja perheelle.

Aikaa riittää myös luottamustehtävien hoitamiseen. Helenius kuuluu Kauppapuutarhaliiton johtokuntaan.

”Haluan käyttää aikaani yhteisten asioiden hoitamiseen, se on tärkeää työtä, johon myös isä on kannustanut. Ainoa tapa saada jotain aikaan ja pitää kiinni saavutetuista eduista.”