Näin sota Ukrainassa sekoittaisi maailman viljamarkkinat – ruuan riittävyys uhattuna etenkin Lähi-idässä

Ukrainan kriisin kärjistyminen heiluttaa jo maailman viljamarkkinoita varsinkin, kun Ukraina on noussut suurten viljaa vievien maiden joukkoon. Syksyn sato oli erinomainen.

Yhdysvaltojen maatalousministeriön tuore ennuste kertoo, että Ukraina on tällä satokaudella maailman suurin auringonkukkaöljyn viejä, kolmantena vehnän viennissä ja neljäntenä maississa.

Viljan ja öljykasvien vienti on Ukrainan talouden kulmakiviä. Kolme neljäsosaa maan viljasadosta viedään.

Kriisin syveneminen herättää huolta, miten Ukraina pystyy suoriutumaan loppukauden viennistä. Laivauksia on aikaistettu kriisin takia, mutta vietäväksi aiotusta maissista on edelleen liki puolet jäljellä, toteaa vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta.

Krimin valtaus kahdeksan vuotta sitten ei sanottavasti vaikuttanut viljavientiin, mutta Ukrainan valuutan epävakaus horjutti maan taloutta.

Venäjä on keskittänyt merivoimia Mustallemerelle, mikä herättää huolta isoissa laivayhtiöissä. Laivoja ei ehkä päästetä sinne kuten ennen ja ainakin rahtihinnat kallistuvat entisestään.

Jos laivayhtiöt alkavat kriisin takia karttaa Mustaamerta, vienti saattaa hidastua. Sillä olisi kauaskantoisia seurauksia, Schulman arvioi.

Ukrainan selkkauksessa on jäänyt vähälle huomiolle se, että sapeleita kalistelevat kaksi viljan viennin jättiläistä, jotka molemmat vievät pääosan viljasta Mustanmeren kautta.

Schulman kehottaa seuraamaan tapahtumia Ukrainassa nyt tarkasti. Moskovalla on pari viikkoa aikaa lähettää tankit Ukrainaan. ”Ehkä odotellaan olympialaisten päättymistä.”

Mustanmullan alueella tiet eivät kohta kestä tankkeja ja armeija juuttuisi mutaan, Schulman sanoo. Seuraava hetki olisi vasta loppukeväällä, kun maat kuivuvat.

Ongelmia muhii myös viljan ostajapäässä. Noin 40 prosenttia Ukrainan viljatoimituksista on viime aikoina päätynyt Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, missä on ollut kuivaa ja sato jäi pieneksi.

Alueella soditaan eikä ruokapula ainakaan helpota kriisiherkän alueen tilannetta.

FAO:n mukaan Ukrainasta tuotu vilja kattoi 14 maassa vähintään 10 prosenttia vehnän kulutuksesta vuonna 2020.

Kriittisin tilanne on Libanonissa, missä puolet kulutetusta vehnästä on lähtöisin Ukrainasta ja kolmannes väestön energiansaannista nojaa siihen.

Libyassa 43 prosenttia ja Jemenissä 22 prosenttia vehnästä ostettiin Ukrainasta.

Egypti on suurin vehnän ostaja 3 miljardilla kilolla. Se on 14 prosenttia maan vehnänkäytöstä.

Indonesiassa, Malesiassa ja Bangladeshissa osuus on yli viidennes kulutetusta vehnästä.

Jos Ukrainan viljavienti vaikeutuu, vaihtoehtoisia toimittajia on vähän.

EU:sta ei siihen ole. Sadonkorjuu on menossa eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta sato on jäämässä niukaksi Etelä-Amerikassa ensin kuivuuden ja nyt sateiden takia. Australiassa sentään saatiin kelpo sato.

Sculmanin mielestä kriisitietoisuus on vasta nostamassa päätään Euroopassa.

Energian ja lannoitteiden kalleudesta puhutaan, mutta viljatilanteeseen aletaan vasta herätä.

EU:lla ei ole ylimääräisiä varastoja eikä se pysty paikkaamaan, jos Ukraina ei kykene viemään viljaa niin paljon kuin on arvioitu. Ukrainasta on viety viljaa etupainotteisesti kriisin takia, mutta paljon on vielä toimittamatta.

Schulmanin mukaan kriisin vaikutukset yltävät paljon pidemmälle ja syvemmälle kuin luullaan. Ensi talven viljafutuurien hinnat ovat olleet jo nousussa ja ero tämän kevään hintoihin on puolittunut tammikuun puolivälistä.

Jos kriisi eskaloituu, Ukrainan maatalous saattaa kärsiä merkittävästi. Maan parhaita peltoja on idässä lähellä kapinallisten valtaamia alueita. Länsimaissa puolestaan kärvistellään korkeiden lannoitehintojen takia, mikä todennäköisesti vähentää lannoitteiden käyttöä ja samalla leikkaa sato-odotuksia. Loppusuoralla oleva cap-uudistus ja green deal vievät samaan suuntaan.

Myös torjunta-aineista on pulaa. Brasilia kipuilee nyt sen kanssa.

Moskovassa tiedetään tarkkaan, mitä EU tekee ja miten unionin toimet vaikuttavat esimerkiksi viljamarkkinoihin. Askelmerkit ovat mietitty pitkälle tulevaisuuteen, Schulman näkee.

Venäjällä on valtavat resurssit maataloustuotannossa ja maataloutta on kehitetty määrätietoisesti vuosien ajan. Maa haluaa nousta entistä isommaksi toimijaksi.

Toimintatavat ovat nyt erilaisia kuin vuosituhannen alussa. Silloin rahavirrat päätyivät Moskovaan. Nyt varoja ohjataan koko maan kehittämiseen.

Kaasuvarat takaavat, että lannoitteita riittää ja hinnat pysyvät kurissa. Ilmastopäästöistäkään ei ole huolta, kun EU määritteli äsken maakaasun puhtaaksi energiaksi.

Lue lisää: Viljamarkkinat ovat varpaillaan Venäjän uhittelusta – kriisin kärjistymisellä olisi vaikutusta myös energian hintoihin

Alkoholivalmistaja Anora ostaa tuontiohraa kevään aikana turvatakseen valmistusmääränsä – "Kotimaisen ohran saatavuuteen liittyy riski"