Maatalouden tuotantorakentamisen tahti lässähti: "Euroissa ollaan jäämässä oleellisesti vielä viime vuodestakin”
Tuotantorakentamisen suurinvestointeja jarruttaa rakentamiskustannusten jyrkkä nousu.
Maatalouden tuotantorakentaminen on käynyt vähiin tänä ja viime vuonna. Padasjokelainen maatalousyrittäjä Liisa Ahola kulkee kuitenkin vastavirtaan. Järeä navettalaajennus ja parsinavetan muuntaminen pihatoksi valmistuu lähiviikkoina. Kuva: Petteri KivimäkiMaatilojen investointitahti taantui vuonna 2021. Ruokavirasto julkisti asiaa koskevan tiedotteen tämän vuoden helmikuussa.
”Investointien vähenemiseen on varmasti useita syitä, mutta tärkeimpiä lienevät koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Aulis Kuusela arvioi.
Isojen investointien hakumääriä vähensi myös se, että valiolaiset meijerit ottivat käyttöön tuotantosopimukset maidontuotannossa. Lisäksi lihanautakasvattamoiden laajennuksia ei ole vuoden 2020 lopun asetusmuutoksen jälkeen enää tuettu. Viljelijöiden syksyllä 2021 tekemät lypsy- ja lihakarjatalouden investointihakemukset koskivat pääsääntöisesti pienehköjä peruskorjauksia.
Ely-keskukset rahoittivat viime vuonna lähes 2300 maatalouden investointia, joihin myönnettiin avustusta noin 95 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja 111 miljoonaa euroa. Tukisumma on runsaan viidesosan vähemmän kuin vuonna 2020. Edelleen eniten investointitukia myönnettiin Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näillä alueilla toimii suurin osa Suomen maatiloista.
Aulis Kuuselan mukaan tänä vuonna myönteisiä tukipäätöksiä on tehty kappalemääräisesti lähes yhtä paljon kuin aiempina vuosina.
”Pääsääntöisesti kyseessä ovat kuitenkin pienemmät investoinnit, kuten aurinkokennot. Tällaisessa projektissa budjetti on yleensä noin 20 000 euron luokkaa, kun se suurissa navetta-, sikala- ja kasvihuoneinvestoinneissa on monesti yli miljoona euroa”, Kuusela havainnollistaa MT:lle.
Mittakaavaltaan suuret tuotantorakentamisinvestoinnit ovat vähentyneet ratkaisevasti viime vuoteen verrattuna.
”Euroissa ollaan jäämässä oleellisesti vielä viime vuotisestakin, vaikka kappalemääräisesti investoinnit ovat lähellä viime vuoden tasoa”, Kuusela sanoo.
Hän arvioi, että tuotantorakentamisen suurinvestointeja jarruttaa rakentamiskustannusten jyrkkä nousu.
”On tehty myönteisiä päätöksiä, mutta tilat eivät välttämättä ole lähteneet vielä investoimaan, kun urakkatarjoukset ovat paljon korkeammalla tasolla kuin aiemmin.”
Kuusela usko että jos hinnat tasaantuvat, investointihalukkuus jälleen kasvaa.
”Huomionarvoista on, että kesä 2025 on takarajana tämän rahoituskauden hankkeiden valmistumiselle.”
Myös valiolaisten meijereiden toiminta vaikuttaa investointihalukkuuteen, erityisasiantuntija huomauttaa.
”Sillä, miten Valio lähtee tuotantosopimuksissaan lisäämään litroja niitä haluaville tuottajille, on suuri merkitys lypsykarjapuolella.”
Maatalouden kustannuskriisi on syönyt erityisesti eläintilojen kannattavuutta.
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoi heinäkuussa MT:n haastattelussa (MT, 29.7.2022), että osalla maatiloista on kuitenkin edelleen mittavia puskureita tileillään.
”Maataloussektorilla talletukset ovat kasvaneet, varautumista on tehty. Noin viidennes maatalouden harjoittajista on selvinnyt varsin hyvin tilanteesta, viidenneksellä on vaikeuksia, ja loput ovat siinä välillä”, Ritakallio kuvasi tilannetta OP Ryhmän tammi‒kesäkuun tulosjulkistuksessa.
Talletukset ovat kaikkiaan kasvaneet vuoden aikana 2‒3 prosenttia, ja talletuskasvu on hidastunut.
Maatalousasiakkaiden tilisaldojen kasvu selittyy osin myös alhaisella investointien määrällä.
Lue lisää:
Maatalouden investointeihin löytyy rahaa, mutta isot projektit ovat jäissä
- Osaston luetuimmat
