Isä ja poika Paimiosta kiertävät maatalousmessuja yhdessä, seuraavaksi suuntana Sarkamessut
”Jatkavilta tiloilta on totuttu käymään messuilla myös ulkomailla”, kertoo maatalousyrittäjä Timo Lehtinen.TilaajallePaimio
Rekottilan tilaa Paimiossa jatkava Roope Lehtinen haaveilee kuivaavasta viljasiilosta. Kuva: Fanny NiittymaaKotitilalla Rekottilassa on menossa sukupolvenvaihdos. Poika Roope Lehtinen jatkaa tilaa isänsä jalanjäljissä. Tilalla on yhdistelmäsikala sekä uudistuseläinten kasvatusta ja kasvintuotantoa. Emakoita on vajaa 900 ja viljeltävää alaa reilu 800 hehtaaria. Työntekijöitä on oman väen lisäksi 15.
”Isoilla tiloilla sukupolvenvaihdos pitää tehdä vaiheittain. Tässä ammatissa on niin paljon opittavaa, ettei omistajuutta voi suoraan siirtää eteenpäin”, Timo Lehtinen kertoo.
”Jatkavilta tiloilta on totuttu käymään messuilla myös ulkomailla. Siellä näkee isommassa mittakaavassa, mihin maailma on menossa.”
Isä Timo on käynyt maatalousmessuilla 1990-luvun puolivälistä asti säännöllisesti.
Suomalaisten messujen lisäksi vuorovuosittain järjestettävät EuroTier ja Agritechnica ovat vuosien varrella tulleet tutuksi. Mustialasta agrologiksi valmistunut Roope on viime vuosina lähtenyt messureissuille mukaan.
”Jatkavilta tiloilta on totuttu käymään messuilla myös ulkomailla. Siellä näkee isommassa mittakaavassa, mihin maailma on menossa. Siellä tapaa myös monia muita suomalaisia, joiden kanssa on hyvä verkostoitua”, Timo Lehtinen kertoo.
Euroopan suurtapahtumat ovat kooltaan valtavia, eikä kaikkea ehdi nähdä edes viikon aikana.
”Siellä tulee sellainen runsauden tulva. Lompsitaan ympäriinsä ja ihmetellään kaikkea”, Timo Lehtinen naurahtaa.
Sarkamessut ovat Lehtisten mielestä sopivan kokoiset päiväretkeen. Messuilla on tärkeää myös tavata kollegoja.
”Sarkamessut muistuttavat muista Suomen messuista eniten Okraa. Seinäjoelle ei lähdetä huvikseen, vaan kyseessä on karjatilallisille tärkeä ammatillinen tapahtuma”, Timo Lehtinen jatkaa.
”Rakennusalan pienyrittäjät eivät välttämättä lähde Suomen suurimpiin näyttelyihin, mutta heitä tapaa Sarkamessuilla.”
Messuilla Lehtisiä kiinnostavat erityisesti sikatalouteen liittyvät innovaatiot, kuten ruokintajärjestelmät, myllyt ja energiatekniikka. Timo kiittelee, että Seinäjoella on esillä myös karjatalouden rakentamista.
”Rakennusalan pienyrittäjät eivät välttämättä lähde Suomen suurimpiin näyttelyihin, mutta heitä tapaa Sarkamessuilla.”
Roope arvostaa sitä, että alan heikosta tilanteesta huolimatta kauppiaat ja yrittäjät lähtevät näytteilleasettajiksi messuille.
Tammikuu on Lehtisten mielestä hyvä aika järjestää messut. Pakkaspäivä kuluu messureissulla, eikä tilan töissä ole tähän aikaan vuodesta erityisiä kiireitä.
”Karjatalouden investoinneista päätetään pitkäjänteisesti ympäri vuoden. Tammikuussa on hyvä hetki lähteä katsomaan alan uusimpia innovaatioita ja oppimaan uutta”, Timo Lehtinen kiteyttää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
