Elintarvikealan uskotaan hyötyvän digitalisaatiosta – Suomi haluaa kehittää erityisesti reiluja menettelytapoja

Tietoa kerätään paljon, mutta sitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Tiedon kulussa on ratkaistava hankalia pullonkauloja, maa- ja metsätalousministeriö toteaa.

Viime vuoden keväällä ruoka-alan toimijat pääsivät yhteisymmärrykseen hyödyistä, joita paremmalla tiedonvälityksellä olisi mahdollisuus saada. Laaja konsortio lähti kehittämään mallia, joka palvelisi kaikkia ruokajärjestelmän toimijoita. Keskeinen toimija on ohjelmisto-, verkko- ja turvallisuuspalveluja tuottava Cinia, josta valtio omistaa enemmistön.

Euroopan komission viime vuonna julkaiseman datastrategian tavoite on luoda Eurooppaan yhtenäiset markkinat datalle. Ruokajärjestelmä on yksi toimiala, joka voisi hyötyä digitalisaatiosta.

Suunnitelma Euroopan yhteisestä maatalouden tietoavaruudesta julkistettiin viime vuonna.

Tarkoitus on luoda kansallisten järjestelmien kesken yhteinen eurooppalainen datainfra. Suomi on osallistunut aktiivisesti erityisesti reilujen menettelyjen kehittämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on osoittanut tukensa Agri­Food Data Space Finlandin -hankkeelle ja on mukana edistämässä projektia.

Hanke on kehittänyt alalle uutta data-avaruutta, jonka avulla ruokajärjestelmän eri toimijat voivat jakaa tietoa tehokkaasti, turvallisesti ja oikeudenmukaisesti.

”Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että data on kaikkien käytettävissä, sitä pystytään jakamaan ja siihen pystytään luottamaan”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Maria Rautavirta.

Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut AgriHubia, maatilayrittäjien osaamisverkostoa.

Älymaatalouden tiekartan valmistelu vuoteen 2030 on ollut yksi asiantuntijaverkoston isoista tehtävistä.

Lue lisää:

Digitaalinen viljapassi mahdollistaa viljan jäljitettävyyden – se voisi nostaa viljelijän tuotteistaan saamaa hintaa