ETT: Sikaloiden tautisulut kuntoon

Vaikka eläintautitilanne Suomessa on hyvä, ei pidä tuudittautua sen jatkuvan ilman elinkeinon valppautta ja varautumista.

Erittäin tarttuva ja vaarallinen sikojen tauti afrikkalainen sikarutto (ASF) leviää Virossa ja Venäjällä.

ASF:n lisäksi liikkeellä on tauteja, jotka eivät ole yhtä vaarallisia mutta kykenevät silti aiheuttamaan sianlihantuotannolle harmia ja taloudellisia tappioita monin eri tavoin.

”Tautisulku on ehdottomasti tehtävä jokaiselle tilalle”, painottaa tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Sanna Nikunen Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä.

Tautisulku tarkoittaa sitä, että tilat on jaettu likaiseen puoleen, johon tullaan suoraan ulkoa, sekä puhtaaseen puoleen, josta mennään tuotantotiloihin. Puhdas ja likainen puoli on erotettu toisistaan.

Vähimmäisvaatimus on, että sikalan ulkopuolella ja sisäpuolella pidetään aina eri jalkineita ja vaatteita eikä niitä koskaan säilytetä samassa paikassa, Nikunen muistuttaa.

Pro Agrian sikatalouden tulosseminaarissa tiistaina puhunut Nikunen muistuttaa huolellisuudesta. Sikalan sivuovista on helppo käväistä sisävarusteissa ulkona, mutta näin ei saa tehdä.

Tautisulun paras vaihtoehto on, että sisälle sikalaan mennään suihkun kautta.

Yhdysvalloissa PRRS-vapailla (sikojen lisääntymis- ja hengitystieoireyhtymä) tiloilla vaihdetaan jopa tautisulun ilma ennen sikalaan menoa, Nikula kertoo.

Nikunen antaa lastaustilaa koskevia tautisuojausohjeita.

Kuormauksen ajan ilmanvaihto pitää olla sikalasta poispäin. Käytön jälkeen tila pestään ja desinfioidaan.

Auton kuljettaja ja apumies eivät käy lastaustilassa.

Kuormauksen jälkeen kierretään ulkokautta pois ja vaihdetaan vaatteet sekä pestään ja desinfioidaan jalkineet. Lastaustilassa on hyvä olla omat pesuvälineet

”Parasta on, jos käytössä on erillinen lastausvaunu, joka ajetaan pois sikalan pihalta lastausta varten”, Nikunen sanoo.

Talouskeskuksen reitit on suunniteltava niin, että puhdas liikenne, kuten rehukuljetukset, eivät risteä likaisen liikenteen eli eläinten liikuttelun kanssa.

Raatojen hakupaikka järjestetään myös niin, ettei se risteä puhtaan liikenteen kanssa.

Oleellinen osa eläintautien torjuntaa on estää kärpästen, lintujen ja jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin.

”Tällä tietoa ei ole tulossa rajoituksia maatilojen jyrsijätorjuntaan, kun se tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymillä aineilla”, Nikunen tähdentää.

Koska jyrsijät eivät liiku mielellään avoimessa maastossa, rakennusten ympärille kannattaa jättää kaksi metriä leveä avoin kaistale.

MAIJA ALA-SIURUA

Avaa artikkelin PDF