Analyysi: Traktoria kohti ammuttu laukaus osoittaa, kuinka pahasti maatalouden jättiläinen nyt horjuu: Hollannissa hallinnon ja viljelijöiden välit ovat harvinaisen tulehtuneet

Joskus yksi hetki näyttää surullisen kirkkaasti, kuinka pieleen asiat ovat menneet.

Hollannissa sellainen hetki koettiin heinäkuun alussa. Poliisi ampui kesken mielenosoituksen 16-vuotiasta viljelijää kohti.

Viranomaisten mukaan viljelijät ajoivat traktoreitaan päin tiensulkua päästäkseen moottoritielle Frieslandissa. Laukaus osui traktoriin, mutta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.

Tapaus on kypsyttänyt jo joidenkin mielissä ollutta ajatusta: Hollannin hallinto ei suhtaudu viljelijöihin vain piittaamattomasti, vaan jopa vihamielisesti.

Hollanti ei kuitenkaan ole mikä tahansa maatalousmaa, vaan mittakaavassaan ennenkuulumaton jättiläinen.

Viime vuonna maan maataloustuotteiden viennin arvo nousi 104,7 miljardiin euroon. Se on uusi ennätys.

Pinta-alalla, jolle ei mahtuisi puoliakaan Lapista, asuu 11 miljoonaa sikaa, 3,8 miljoonaa nautaa ja melkein 100 miljoonaa kanaa.

Kun tuolla maapläntillä kasvatetaan tuotantoa globaalin markkinatalouden ehdoilla, seuraukset voivat olla karvaita.

Siitä saatiin esimakua jo vuonna 2015, kun maitokiintiöt poistettiin. Vierailin tilalla, joka oli investoinut navettaansa kiintiöiden poistoa ajatellen.

Viljelijä oli valmis kasvattamaan tuotantoaan lainarahalla, jotta seuraava polvi perisi aikoinaan elinvoimaisen maitotilan. Kiintiöiden jälkeen tilat kohtasivat kuitenkin nopeasti uuden ongelman: typen.

Lantaa on ollut maassa liikaa peltoalaan nähden. Hollanti on ylittänyt jatkuvasti omat päästörajansa. Tiloille päädyttiin lopulta asettamaan nitraattikiintiöt. Lopputulos avautui silmiemme edessä: moderni ja vajaakäytöllä oleva pihatto. Ei ihme, että hollantilaisviljelijät ovat turhautuneita.

Juuri typpi on nytkin ongelmien ytimessä.

Vuonna 2019 Hollannin hallinto totesi maan typpipäästöjen olevan yhä kestämättömällä tasolla. Syyttävä sormi kääntyi pääasiassa karjatiloihin.

Hallitus teki päätöksen vähentää typpioksidi- ja ammoniakkipäästöjen määrää merkittävästi. Samana vuonna nähtiin ensimmäinen mielenilmauksien aalto.

Hollantilaiset viljelijät ovat järjestäytyneet tavalla, jota Suomessa ei ole ainakaan vielä nähty. Mielenilmauksissa esillä on muiden eturyhmien ohella Farmers Defence Forceksi (suom. Viljelijöiden puolustusvoimat) kutsuttu ryhmä.

Teitä on tukittu ja lietelantaa suihkutettu julkisia rakennuksia päin.

Tämän vuoden kesäkuussa mielenosoitukset roihahtivat uudelleen. Tuolloin hallitus päätti mittavasta tukipaketista, jolla typpipäästöt voitaisiin puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Päätöksen uskotaan supistavan karjan määrää merkittävästi.

Myös muun muassa rakennusalan työntekijät ovat osoittaneet mieltään päästörajoitusten vuoksi.

Minun on vaikeaa olla ylpeä, kirjoittaa blogitekstissään hollantilainen maataloustoimitaja ja viljelijän poika Marc van der Sterren.

”He puolustavat epäonnistunutta maatalousjärjestelmää, jonka uhreja itse ovat. Mutta uhreja ovat myös luonto, ympäristö ja jopa kehittyvien maiden ruuantuotanto.”

Sterrenin mukaan mielenilmauksissa on mukana ääriajattelijoita, jotka tuhoavat yleistä omaisuutta.

Mukana on myös rauhanomaisia mielenosoittajia. Esimerkiksi lapsia, jotka osoittivat mieltään menemällä joukolla kouluun poljettavilla traktoreilla.

Sterren syyttää päästöongelmasta nykyistä, ylituotantoa ruokkivaa maatalouspolitiikkaa.

Hollannin tapahtumat ovat myös polttoainetta salaliittoteorioille, joiden mukaan todelliset tavoitteet ovat paljon synkempiä. Niiden mukaan taustalla häälyy tavoite ruuantuotannon alasajosta. Viljelijöiden puolelle on asettunut myös venäjämielinen hollantilaispoliitikko Thierry Baudet.

Aika poliittisille päätöksille on nyt kova. Ukrainan sodan aiheuttama ruokakriisi leijuu mustana pilvenä maatalouspolitiikan yllä. Ruokaturva ja viljelijöiden työ on noussut uuteen arvoon.

Silti on uskallettava kysyä, mikä on pitkällä tähtäimellä tulevien viljelijäsukupolvien edun mukaista.

Aina vastaus ei välttämättä ole enemmän ja isommin.

Lue lisää:

Hollannissa hallitus kannustaa maataloutta ilmastoystävälliseen siirtymään, mutta moni alalla kokee epävarmuutta ja jääneensä syrjään

Hollannin kelluva lehmäfarmi pyrkii vähentämään ilmastopäästöjä – "Lehmät eivät tule merisairaiksi"

Hollanti tukee sikaloiden sulkemista – tiheästi asuttujen alueiden hajuhaittoja vähennetään tuella, joka laittaa yli 400 sikalan ovet säppiin