• Edes pienen riskin sivutoiminen emolehmätila ei kelpaa pankeille: "Rahoitusratkaisua ei ole löytynyt"

    Jussi Hautamäki haluaisi ostaa maatilan sivu­toimista emolehmätuotantoa varten. Toistaiseksi se ei ole onnistunut.
    Seinäjokelainen Jussi Hautamäki on huomannut, että viljelijäksi ryhtyminen ei ole lainkaan helppoa, jos ei ole mahdollisuutta jatkaa perheen tai suvun tilaa.
    Seinäjokelainen Jussi Hautamäki on huomannut, että viljelijäksi ryhtyminen ei ole lainkaan helppoa, jos ei ole mahdollisuutta jatkaa perheen tai suvun tilaa. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous
    24.10.201707:00
    Hanna Lensu

    Suomessa moni lopettaa maa­tilansa viljelyn eikä tilalle löydy omasta perheestä jatkajaa. Silti tilan ostaminen ja rahoituksen järjestäminen tilakauppaa varten on seinäjokelaisen Jussi Hautamäen kokemuksen mukaan vaikeaa.

    Myyntipäällikkönä työskentelevä Hautamäki on jo jonkin aikaa etsinyt vaimonsa kanssa Etelä-Pohjanmaalta maatilaa, jossa he voisivat aloittaa sivutoimisen emolehmätuotannon.

    Molempien tarkoituksena on jatkaa edelleen kokopäivätyössä.

    ”Tiloja ei juurikaan ole myynnissä”, hän toteaa.

    Kun muutamiin tarjolle tulleisiin kohteisiin on haettu rahoitusratkaisua, sekään ei ole onnistunut.

    ”Tätä on väännetty ja käännetty. Ratkaisua ei ole löytynyt”, Hautamäki kertoo.

    Aluksi pankkien ongelmana oli, ettei oman rahoituksen osuutta ollut riittävästi. Nyt kun omaa osuutta on tarjota, maataloushanke tuntuu Hauta­mäen käsityksen mukaan olevan yleisellä tasolla rahoittajille liian riskialtis.

    Tämä hämmästyttää häntä, sillä ajatuksena on ollut lähteä hankkeeseen pienellä riskillä. Emoja otettaisiin noin 30 kappaletta ja pääelanto tulisi edelleen palkkatyöstä.

    ”Tuntuu, ettei sillä ole merkitystä, onko summa iso vai pieni, haasteita on. Se summa on ihan onneton, mikä itse tilasta kelpaisi pankille vakuudeksi.”

    Hautamäki ja hänen vaimonsa ovat hyvätuloisia. Vaimo työskentelee hallintojohtajana.

    Hautamäki on koulutukseltaan maanmittaaja, ja hän on suorittanut myös viljelijän ammattitutkinnon Sedussa Ilmajoella. Hänellä ei ole kotitilaa, jota voisi jatkaa. Suvulla on tila Jalas­järvellä, ja siellä hän on tottunut tekemään lypsykarja­tilan töitä. Eläinten hoito on hänen vaimolleenkin tuttua: hän on aloittanut työuransa maatalous­lomittajana.

    Pariskunta etsii tilaa, jossa olisi valmiina sellainen rakennuskanta, että siitä voisi ainakin muokata emolehmille sopivan.

    ”Ensisijaisesti haluaisin ostaa tilan, mutta alkaa tuntua, että vuokraaminen on kohta ainoa vaihtoehto.”

    Hautamäki on seurannut maatalouden tilannetta ja tietää hyvin kannattavuusongelmat. Toisaalta tilanne on myös se, että lihantuotannossa vasikoista on pulaa. Hän uskoo myös, että omilla toimilla pystyy paljon vaikuttamaan toiminnan kannattavuuteen.

    ”Itse välillä kateellisena katson, kun joku saa olla viljelijä. Joku muu voi taas ajatella, että kuka hullu tälle alalle haluaa.”

    Artikkelin aiheet
    emolehmätilat
    maatalousrahoitus
    pankit
    Etelä-Pohjanmaa
    maanmittaus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle