Uskomaton kirjoitus suorakylvöyhdistyksen puheenjohtajalta Ari Koutoselta suorakylvön "eduista" (MT 24.5.).
Voin ottaa oman tilan maat vertailukohdaksi, joiden viljelystä on noin 40 vuoden kokemus. Nykyinen viljelyala viljellään niin, että noin puolet kynnetään joka vuosi. Tähän vaikuttaa muun muassa maalaji ja kivettömyys. Toista puolta ei kynnetä ollenkaan. Tähän ovat syynä osittainen kivisyys ja maalaji. Tämä osa maista on sängellä talven yli.
Keväällä lautasmuokataan ja äestetään kerran. Toisinaan nämä ovat myös syysviljalla.
Jo kevennetty muokkaus aiheuttaa dramaattista torjunta-aineiden lisäämistarvetta! Esimerkiksi glyfosaattia käytämme aina kynnetyissä pelloissa ainoastaan kerran 10 vuoden aikana ja silloinkin ainoastaan pesäkekäsittelynä. Kevennetyssä muokkauksessa joudumme käyttämään sitä joka toinen vuosi koko pinta-alalle torjuaksemme myös muita syväjuurisia rikkakasveja, joihin tavalliset torjunta-aineet tehoavat heikommin.
Kynnetyssä maassa rikkakasvipaine on huomattavasti pienempi, kun rikkakasvipankki on käännetty syksyllä maan sisään. Myös pellosta tulee lajikepuhdas, kun vielä itämättömät siemenet käännetään maan sisään.
Kasvitautipaine on myös kynnetyssä maassa huomattavasti pienempi puhtaasta kylvöalustasta johtuen. Kevennetyssä muokkauksessa joudumme käyttämään 40 - 80 prosenttia enemmän torjunta-aineita rikkakasveille ja kasvitaudeille kynnettyyn verrattuna.
USA:ssa suorakylvöä on ollut käytössä jo 80-luvun alkupuolelta. Siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että satotaso on laskenut kaiken aikaa myös suotuisissa kasvuoloissa. Asiaa on tutkittu ja päätelty, että vuosikymmeniä runsaasti käytetty glyfosaatti on tuhonnut maan pieneliötoiminnan ja käytännössä tuhonnut ja "tappanut" maaperän.
Itse pidän suorakylvöä laiskojen viljelijöiden tapana viljellä.
He tekevät muokkauksen korvaavan osan töistä kemiallisilla aineilla. Jos ei ole aikaa viljellä, ei kannata viljellä.
Mika Mikkola
maanviljelijä
Eura