Pelson vankilamaatilan geenipankkikarja etsii kotia – uusi kasvattaja saa eläimet ilmaiseksi
Alkuperäisrotuja edustavat naudat ja lampaat tarvitsevat uuden sijoituspaikan vuoden 2022 loppuun mennessä. Kasvattajalta vaaditaan pitkää sitoutumista eläintenhoitoon.
Pelson lammasgeenipankkiin kuuluu noin 680 uuhta ja karitsaa. Lampaat ovat roduiltaan suomenlampaita ja kainuunharmaksia. Kuva: Pekka FaliMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) etsii Vaalan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pelson vankilatilan naudoille ja lampaille uutta hoitopaikkaa. Menettelystä on sovittu oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Uusi kasvattaja saa eläimet vastikkeetta, ministeriö kertoo tiedotteessa.
Pelson vankilatoiminnot on päätetty siirtää Vaalan keskustaan. Päätöksen vuoksi vankilan maatilatoiminta päättyy. Maatilalle sijoitetut alkuperäisrotujen geenipankkikarjat tarvitsevat siksi uuden sijoituspaikan vuoden 2022 loppuun mennessä.
MMM on käynnistänyt haun geenipankkikarjojen kasvattajaksi.
Vankilan geenipankkikarjaan kuuluu nyt noin 55 lapinlehmää (pohjoissuomenkarja), 60 hiehoa ja lehmävasikkaa.
Lammasgeenipankkiin kuuluu noin 680 uuhta ja karitsaa. Lampaat ovat roduiltaan suomenlampaita ja kainuunharmaslampaita.
"Tavoitteena on, että alkuperäisrotusopimukseen sisältyvät kaikki lypsylehmät, lehmävasikat ja erikseen valittavat jalostussonnit sijoitetaan uuteen paikkaan", sanoo MMM:n neuvotteleva virkamies Tuula Pehu.
Vastaavasti alkuperäisten lammasrotujen elävän geenipankin ydinosa pyritään sijoittamaan yhdelle ja samalle tilalle. Tarvittaessa kysymykseen voi tulla myös useampi uusi kasvattaja.
Pelson vankila luovuttaa geenipankkikarjat vastikkeetta uudelle kasvattajalle. MMM edellyttää uudelta kasvattajalta osallistumista kansalliseen geenivaraohjelmaan. Geenipankkitoiminnan yhteistyösopimus tehdään vähintään kymmeneksi vuodeksi.
"Pelsossa lehmikarja on elänyt pihatossa ja saanut ulkoilla vapaasti. Samaa toivotaan myös uudelta kasvattajalta", sanoo Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen.
Päätarkoitus eläinten hoidolla on geneettisen monimuotoisuuden ylläpitäminen. Myös lihan ja maidon tuottaminen on kuitenkin mahdollista.
"Maidon ja naudanlihan tulee olla luonnonmukaisesti tuotettua, mutta lampaat ovat tavanomaisessa tuotannossa", Virkkunen kertoo.
Uuden tilan toivotaan ensisijaisesti löytyvän Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin alueelta.
Eläinten kasvattamisessa uusi kasvattaja tekee tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luke vastaa Suomen kansallisen geenivaraohjelman koordinaatiosta.
Eläimistä muun muassa kerätään geneettistä materiaalia pakastettavaksi eläingeenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten.
Lue myös:
Yle: Vaalan uusi vankila tulee kunnan keskustaan – Pelso kiinni
Vankiloiden keskittäminen uhkaisi alkuperäisrotujen geenipankkia – "Se on korvaamaton kokonaisuus"
- Osaston luetuimmat