Jyty tyrmää yksityisen lomituksen: Oltava jatkossakin julkinen palvelu

Maatalouslomitus tulee jatkossakin säilyttää julkisena palveluna ja osana suomalaista sosiaaliturvaa, linjaa lomittajia edustava Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty.

Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki muistuttaa, että edellisen hallituksen pyrkimyksenä oli yhtiöittää lomituspalvelut samassa yhteydessä kun niiden järjestämis- ja tuottamisvastuu olisi siirretty perustettaville maakunnille.

Sote- ja maakuntauudistuksesta vastannut ministeriryhmä ja siinä lomitusasioista vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) päättivät luopua lomituspalveluiden yhtiöittämisaikeista viime vuoden huhtikuussa.

Siitä huolimatta niin lomittajille kuin maatalousyrittäjillekin jäi epävarmuus tulevasta, Jyty katsoo.

Lomituksen tuottamisvastuualueita pitää kuitenkin tarvittaessa kasvattaa, Jyty linjaa. Tähän suuntaan ajavat nykyisten alueiden vähenevät asiakasmäärät.

Maatalouslomittajat ry on yksi Jytyn valtakunnallisista jäsenyhdistyksistä. Yhdistys juhlii tänään lauantaina 40-vuotista historiaansa juhlakokouksessa Ylihärmässä.

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta johtuvan epävarmuuden ohella lomittajakuntaa koettelee myös toinen ongelmakohta, työn osa-aikaisuus. Nykyisellään osa-aikaista työtä tekee noin puolet lomittajista.

Osa-aikatyöstä saatavalla palkalla on järjestön mukaan vaikea tulla toimeen, vaikka samaan aikaan työpäivät saattavat pitkien etäisyyksien ja niihin kuluvien ajoaikojen vuoksi venyä "todella pitkiksi": "työhön sidotusta ajasta tulee pitkä, mutta palkkaa saa vain osasta työpäivää", järjestön tiedotteessa todetaan.

Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi Jyty esittää sitä, että lomittajalle aletaan korvata kaikki päivän aikana tehtävät työmatkat.

"Lomittajan työaika on äärimmäisen joustava, sillä vuorokautinen ylityöraja on jopa 12 tuntia. Työmatkojen huomioimisen lisäksi vuorokautisen ylityökorvauksen aikarajaa tulee laskea yhdeksään tuntiin", Jytyn Pihlajamäki esittää.

Yksi keino lomittajien osa-aikaisuuden karsimisessa olisi myös henkilökohtaisen lomitusoikeuden korvaaminen tilakohtaisella lomitusoikeudella. Se tarkoittaa, että kaikkien tilan yrittäjien pitäisi olla vuosilomalla yhtä aikaa.

Tilakohtaista lomitusoikeutta esitti pari vuotta sitten lomitusjärjestelmien uudistamistyöryhmä.

Ehdotus sai lomituslain valmisteluvaiheessa paljon kritiikkiä. Muun muassa viljelijät asettuivat sitä vastaan.

Kritiikin seurauksena hallitus päätti olla esittämättä siirtymistä tilakohtaiseen lomitusoikeuteen.

Lue myös aiheeseen liittyvä ja tilaajille tarkoitettu Plus-juttu:

Maatalouslomittajat eivät ehdi syödä tai nukkua – jaksamista tukee ammatin arvostus ja työkaverit