• Kunnianhimoinen ilmastosopimus on Tanskan maataloudelle uhka ja mahdollisuus

    Tanskan tuottajajärjestön puheenjohtaja uskoo, että kovat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa maataloustuotannon määrää vähentämättä.
    Tanskan maaseutunuorten puheenjohtaja Niels Skovgaard (vas.) ja tanskalaisen tuottajajärjestö DAFC:n puheenjohtaja Soren Sondergaard näkevät maatalouden sektorina, joka tulevaisuudessa ratkaisee ympäristö- ja ilmastohaasteita.
    Tanskan maaseutunuorten puheenjohtaja Niels Skovgaard (vas.) ja tanskalaisen tuottajajärjestö DAFC:n puheenjohtaja Soren Sondergaard näkevät maatalouden sektorina, joka tulevaisuudessa ratkaisee ympäristö- ja ilmastohaasteita. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Ilmastonmuutos
    19.8.202220:30
    Jukka Koivula
    Seinäjoki

    Tanskassa solmittiin lokakuussa 2021 kaikkien keskeisten puolueiden voimin kunnianhimoinen maataloussektoria koskeva ilmastosopimus.

    Sopimuksessa sitoudutaan muun muassa siihen, että maatalous vähentää 1,9 miljoonaa tonnia kasvihuonepäästöjä vuoteen 2030 mennessä ja supistaa 10 800 tonnia typpipäästöjä vesistöjen läheisyydessä vuoteen 2027 mennessä.

    ”Sitoumukset ovat kovia ja ne herättävät maataloustuottajissa niin huolta kuin toiveikkuutta. Ylipäätään tanskalaiset viljelijät ovat tyytyväisiä siihen, että poliittisella sopimuksella on luotu selkeä näkymä, mitä maataloudelta tällä vuosikymmenellä odotetaan ja edellytetään”, tanskalaisen tuottajajärjestön DAFC:n puheenjohtaja Soren Sondergaard toteaa.

    Sondergaard korostaa, että Tanskassa maataloudessa on tehty huomattavan kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristötoimia jo 20 vuoden ajan.

    ”On asetettu kovia tavoitteita, joita on viety nopeasti lainsäädäntöön. Se on ollut rankkaa ja vaikeaa. Mutta olemme jo tehneet asioita, jotka monella Euroopan valtiolla ovat vielä väistämättä edessä.”

    Huomattava määrä käytännön ratkaisuista yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on vielä lyömättä lukkoon.

    Sondergaardin mukaan viljelijöiden suurimmat pelot liittyvät mahdollisiin maatalouden uusiin veroihin.

    ”Huonoin lopputulos olisi hiilivero maataloudelle. Käytännössä jopa lehmistä voisi siis joutua maksamaan veroa. Peltoja Tanskassa on verotettu vuosikymmeniä.”

    Tanskan maaseutunuorten ja Pohjoismaiden nuorten viljelijöiden puheenjohtaja Niels Skovgaard kertoo, että Tanskassa maatalouteen uskotaan.

    ”Nuorilla tuottajilla on tulevaisuudenuskoa. Tunnemme myös vastuumme siinä, että tuotamme Tanskassa ja Pohjoismaissa jatkossakin puhdasta ruokaa. Ja myös levitämme maatalousosaamistamme muualla maailmassa.”

    Soren Sondergaard uskoo, että kovat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa maataloustuotannon määrää vähentämättä.

    ”Suuri uhkakuva olisi lähestyä maatalouden ilmastotavoitteita vanhakantaisesti siten, että päästöjä karsitaan ajamalla tuotantoa alas. Moderni ratkaisu on ekologisempi ja fiksumpi maataloustuotanto, jonka volyymi säilyy.”

    Tanskan maatalouden ilmastosopimuksessa sitoudutaan siihen, että maataloutta on kehitettävä ja samalla mukautettava ympäristöystävällisemmäksi.

    Maataloudessa huomioidaan luonto ja biologinen monimuotoisuus. Samalla maatalouden on edelleen luotava Tanskassa työpaikkoja sekä turvattava ruuantuotanto niin kotimarkkinoiden tarpeisiin kuin vientiin.

    Tanskan maataloustuotannosta noin 70 prosenttia menee vientimarkkinoille.

    Lue myös:

    Pohjoismainen maatalous nojaa osaamiseen ja ekologisuuteen – ”Meillä on kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuuden vihreitä sotureita”

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire