Haukiputaalaiset Tarja Juntto ja Juho Pikkujämsä myyvät karitsanlihaa suoraan kuluttajille. Kuva: Terhi Torikka
Suoramyynti houkuttelee, mutta koettelee lampureita – ”Saatetaan panostaa oman jaksamisen kustannuksella”
Lihan alkuperä ja tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostavat kuluttajia hyvin paljon, kertoo K-ryhmän selvitys.TilaajalleOulu
Haukiputaalaisen Pikkujämsän lammastilan lampola on entinen lypsykarjanavetta. Kuva: Terhi TorikkaKuluttajista valtaosa, noin 75 prosenttia, kokee suomalaisen lihan syömisen vastuullisena, ilmenee K-ryhmän tänä vuonna toteuttamasta tutkimuksesta.
Lihapakkauksen tärkein tieto on tutkimuksen mukaan alkuperä. Seuraavaksi tärkein on Hyvää Suomesta -merkki ja kolmantena tulee rasvaprosentti, kertoi päivittäistavaran vastuullisuuden kehityspäällikkö Laura Ihanainen Keskolta Valtakunnallisilla lammaspäivillä viime viikolla.
Vastuullisuuden osalta kuluttajat haluavat saada lisätietoa selvästi eniten eläinten hyvinvoinnista.
Arkeen liittyvissä vastuullisuushuolissa tutkimuksessa korostui kuluttajien huoli kotimaisen ruuantuotannon säilymisestä ja lähituottajien menestymisestä. Nämä pohdituttivat yli 80 prosenttia vastaajista.
Suoramyynnillä lihasta on usein saatavissa parempi hinta kuin teurastamolle myytäessä, mutta myös työtä on enemmän.
Suoramyynti nousi esiin yhtenä kuormittavana tekijänä lampureille tehdyissä vastuullisuuskartoituksissa, kertoo lammastalouden erityisasiantuntija Sari Heltelä ProAgriasta.
”Siihen saatetaan panostaa oman jaksamisen kustannuksella.”
Muut kartoituksessa esiin nousseet parannuskohteet lammastiloilla liittyivät talouden hallintaan sekä työhyvinvointiin ja työstä irrottautumiseen.
”Lampurien arvopohja on korkealla ja eläimistä huolehditaan hyvin, eniten parannettavaa on yrittäjien hyvinvoinnissa”, Heltelä totesi esitelleessään tuloksia lammaspäivillä Oulussa.
Pikkujämsän tilalla Haukiputaalla kokemukset suoramyynnistä ovat pääasiassa hyviä ja tapa koetaan kannattavammaksi kuin myynti teurastamolle.
Noin 110 uuhen tila myy kaiken tuottamansa karitsan suoraan asiakkaille joko puolikkaina tai kokonaisina ruhoina.
”Se, mitä niiden jälkeen jää, myydään Reko-jakeluissa, mikä on hieman työläämpää”, Juho Pikkujämsä kertoo.
Tilan lampola on muokattu parsinavetasta lehmistä luopumisen jälkeen vuonna 2014. Tilalla on myös hereford-karjaa.
”Laidunkierto toimii hyvin, eikä loishäätöä ole toistaiseksi tarvinnut tehdä”, Pikkujämsä kertoo.
Siikajokinen lampuri Sari Kurikka kokee suoramyynnin pääasiassa positiivisena.
”Ihmiset ilahtuvat lähiruuasta. Kaikille se ei ole tuttua. Sitä pitäisi tuoda yhä enemmän esille.”
Kurikka neuvoo, että esimerkiksi ikäviä somekommentointeja ei kannata jäädä liikaa miettimään, vaan poistaa ne ja jatkaa eteenpäin.
Lampaat kiinnostavat uusia yrittäjiä edelleen, vaikka tuotannosta luopuviakin tiloja on.
Lounais-Suomessa uusia lampoloita on muokattu esimerkiksi entisistä sikaloista, kertoo lammastalouden erityisasiantuntija Kaie Ahlskog.
Kaakkois-Suomessa uusien lampurien joukossa korostuvat etenkin pienet ja omavaraisuudesta kiinnostuneet tilat, kertoo ProAgrian asiantuntija Marja Jalo.
Heitä kiinnostaa Jalon mukaan usein myös lihan suoramyynti.
Lammastiloista 35 prosenttia ei ole aikeissa tehdä tilan tuotantoon muutoksia lähivuosina. Tuotannon laajentamista suunnittelee noin 26 prosenttia ja supistamista 24 prosenttia tiloista. Lopettaa aikoo 9 prosenttia, kertoi Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäinen -hankkeen projektipäällikkö Marianne Reinikka lammaspäivillä. Hanke päättyy vuoden lopussa.
Alan suurimmiksi ongelmiksi koettiin Reinikan katsauksen mukaan tukipolitiikka, markkinoiden epävarmuus sekä heikko kannattavuus. Teuraiden markkinoinnin koettiin sujuvan melko ongelmattomasti.
- Osaston luetuimmat
