

Yli 200 jäsenen Luovankylän maamiesseura on mittavaa maatalouskoneiden vuokraustoimintaa pyörittäessään osaltaan auttamassa jäseniään maatalouden kustannusjahdissa. Puheenjohtaja Marko Kriikkula havainnollistaa, miten.
”Kuivalantakärryä tarvitaan vuodessa 3–4 päivää. Viljelijä säästää huomattavasti investointikustannuksissa, kun hän vuokraa kärryn meiltä parilla satasella sen sijaan, että investoi siihen yli 60 000 euroa.”
Maamiesseuran konevuokraus alkoi 1940-luvulla ja on jatkunut sen jälkeen vireänä vuosikymmenet. Laajemmaksi toiminta nytkähti 2000-luvun puolella.
”Kun tilat ja samalla käyttötarpeet vähenivät omalta kylältä, puskaradio toimi ja koneita alettiin kysymään muualle. Reviiri laajeni ja se kattaa nyt kaikki lähipitäjät noin 70 kilometrin säteellä”, Kriikkula sanoo.
Umpimähkään ei koneita ole hankittu vaan asiakkaiden toiveista. Tämä on näkynyt etenkin kuivalantakärryjen vuokrauksessa.
”Ne ovat olleet koko ajan kysyttyjä ja ne ovat tulonlähteenä merkittävät. Tälläkin hetkellä meillä on kolmet kärryt”, sanoo seuran sihteeri Reijo Alanko-Luopa.
”Kärryjä on vaihdettu säännöllisesti ja suurennettu vastaamaan nykyisiä tarpeita. Olemme rohkeasti hankkineet isoja koneita ja laatumerkkejä emmekä halvinta vaihtoehtoa”, jatkaa johtokunnan jäsen Juha Pakkanen.
Samassa laatumerkissä pysyminen on avuksi vuokraajille, koska koneet ovat ennestään tuttuja käyttää. Myös niiden huoltaminen on helppoa, samoin uusiminen, joskin jokainen konehankinta kilpailutetaan merkistä huolimatta aina tiukasti.
Olemme rohkeasti hankkineet isoja koneita ja laatumerkkejä emmekä halvinta vaihtoehtoa.
Konevalikoima on laajentunut useaan kymmeneen, pääosin peltotyökoneeseen ja -laitteiseen. Uusin kone on veitsimultaimella varustettu lietevaunu ja tulossa on vielä tälle kaudelle peltomopo etenkin hukkakauratarkastuksiin.
”Tässä naapurissa on useita koneita vuokraavia maamiesseuroja, joista jokaisen ei kannata hankkia kalliita erikoiskoneita. Jos meiltä ei löydy jotain konetta, vinkkaamme kysymään naapurilta”, Kriikkula sanoo.
”Lantakärryjen tapaiset arkipäiväiset koneet on kuitenkin oltava joka kylällä.”
Aktiivisella seuralla on kymmenkunta koneluettelossa nimettyä koneenhoitajaa, jotka vastaavat koneiden huollosta ja vuokrauksesta. Myös Kriikkulalla ja Pakkasella on vastuullaan useampi kone.
”Koneenhoitajan tehtävä vaatii paljon. Omien peltotöiden ja kiireen keskellä heillä pitää olla aikaa huoltaa ja korjata koneet, että ne ovat taas seuraavan käytettävissä. Näin asiakkaat voivat luottaa, että koneet toimivat”, kiittelee Alanko-Luopa.
Vuokrauksen laajetessa myös liikevaihto on kasvanut, ja taloushallinto onkin ulkoistettu erilliselle rahastonhoitajalle. Kriikkulan mukaan johtokunnan periaatteena on investoida mahdollisimman suuri osuus tuotosta takaisin koneisiin eikä makuuttaa rahaa tilillä.
”Se on maamiesseuran rahaa ja mihinkäs muuhun sitä käytetään kuin jäsenten hyödyksi pitämällä kalusto kunnossa”, hän linjaa.

Konekohtaista seurantaa on ollut jo parisen vuotta. Sen perusteella tiedetään, mitkä koneet liikkuvat ja mitkä eivät, ja mihin kannattaa hankinnoissa panostaa.
”Aivan kaikessa ei kuitenkaan mennä sen mukaan. Joitain koneita on ihan palvelun vuoksi kuten imupainevaunu, vaikka sen käyttö onkin vähäistä. Kaikkea ei mitata rahassa”, Pakkanen korostaa.
Sama koskee Kriikkulan mukaan hinnoittelua, joka on vaihtoehtoisesti kuorma- tai tuntiperusteinen. Vuokrat on määritelty käytön mukaan siten, että ne ovat käyttäjälle edulliset.
Vuokrauksen myötä monet tilat ovatkin luopuneet kokonaan omasta peltotyökalustostaan. Kuivauskapasiteettia tiloilla sen sijaan on niin paljon, että seura luopui jo aiemmin omasta pieneksi jääneestä kuivaajastaan vähäisen käytön vuoksi.
Lue lisää:
Edullinen osamaksukorko voi tarkoittaa korkeampaa puimurin myyntihintaa
Käteinen, pankkilaina, osamaksu, leasing, vuokraus – koneen hankintaan riittää rahoitusvaihtoehtoja