Rovaniemen Apukassa korjattiin viime viikolla säilörehua porotalouden tutkimusta varten.
Säilörehua hyödynnetään porojen ruokintatesteissä ensi talvena.
Säilörehun koeviljely ja ruokintatestit ovat osa Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) Porutaku-hanketta. Hankkeen tavoite on parantaa porojen hyvinvointia ja auttaa porotalousyrittäjiä kustannusten hallinnassa.
Lisäruokinnalla tuetaan porojen selviytymistä ankarimpien talvikuukausien yli. Koeviljelyillä ja ruokintatesteillä selvitetään, milloin säilörehua kannattaa korjata ja milloin lisäruokinta on järkevintä.
”Edellisen talven testien perusteella tärkein havainto on, että kasvuasteella on merkitystä rehun maittavuuteen”, projektisuunnittelija Karoliina Majuri RAMK:sta kertoo.
Tulosten mukaan paalisilppurilla silputtu, varhaisimmilla kasvuasteilla korjattu säilörehu maittaa poroille paremmin kuin silppuamaton. Liian varhainen korjuu kuitenkin vähentää maittavuutta. Myöhemmin korjatussa rehussa silppuaminen ei enää paranna maittavuutta.
Tänä kesänä Apukassa korjataan säilörehua nyt niitetyn sadon lisäksi myös elokuussa. Kasvuasteiltaan ja satovaiheiltaan erilaisia säilörehuja testataan ensi talvena Lapin ammattiopiston poroaidalla.
”Lapista löytyy paljon porotaloudelle hyödynnettävissä olevia peltoja, joilla voidaan tuottaa paikallista rehua porojen lisäruokintaan”, Majuri kertoo.
Ylä-Lapissa viljelyalueita on kuitenkin vähän. Siksi monet poromiehet joutuvat ostamaan rehua eteläisemmiltä alueilta.
”Mitä paikallisempaa rehua käytetään, sitä parempi”, Majuri toteaa.
Koeviljelyiden tarkoitus on kerätä tietoa, jonka avulla saadaan hyödynnettyä koko kasvukausi siten, että hukkaprosentti jää mahdollisimman pieneksi.
”Poronrehussa korren pitää olla paljon ohuempaa kuin naudanrehussa. Siksi rehu on korjattava varhain. Sadon määrä ei saisi kuitenkaan jäädä kovin pieneksi”, Majuri selvittää.
Oikeaan aikaan tehty säilörehu tyydyttää porojen ravinnontarpeen eikä aiheuta hukkaantumisen kautta ylimääräisiä kustannuksia tai ympäristövaikutuksia.
Majurin mukaan rehuruokinta ei vaikuta poronlihan makuun, sillä suurin osa teuraslihasta tulee vasoista, jotka ovat olleet luonnonlaitumilla koko ikänsä.
Lisäruokintaa saavat lähinnä siitosvaatimet ja -hirvaat.
SUVI NIEMI