MTK:n Eerikki Viljanen vaihtoi maidontuotannosta lihakarjaan

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan Eerikki Viljasen maatilalla Vihdissä vaihdettiin helmikuussa tuotantosuuntaa. Lypsykarja lähti ja lihakarja tuli.

"Tilalla on harjoitettu sadan vuoden ajan maidontuotantoa, mutta tähän tilanteeseen järkevimmältä tuntui luomuemolehmien tuotanto. Lypsykarja olisi vaatinut suuren investoinnin uuteen navettaan. Valio vielä sinetöi asian tuotannonrajoituksillaan", Viljanen kertoo.

Lehmille täytyy viedä lisärehua laitumien kuivuttua. Kuva: Kimmo Haimi

Vaihdosta nopeutti, että lähistöllä tuli myyntiin hyvä angus-emolehmäkarja, josta tilalle päästiin valitsemaan parhaimmat kantavat emot.

"Monenlaista tuotantosuuntaa pohdittiin, mutta järkevimmäksi osoittautui naudanlihantuotanto, kun otetaan huomioon tilan pellot ja suurten kaupunkien läheisyys. Suoramyyntiä harkitaan sitten, kun tuotanto tästä vakiintuu."

Kesä on ollut Uudellamaalla erittäin kuiva. Kuva: Kimmo Haimi

Naapurikunnassa on pienteurastamo, jonka kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä.

Lihakarjan hoito ei tarvitse yhtä paljon työvoimaa kuin lypsykarja. Eerikki Viljasen vaimo Katariina on ammatiltaan arkkitehti, joka tekee omia töitä sekä auttaa maatilalla. Pariskunnalla on 6- ja 4-vuotiaat pojat, jotka vaativat oman aikansa. Viljasen vanhemmat auttavat tilan töissä, mutta ikä vaikuttaa mahdollisuuteen osallistua tilan töihin pikkuhiljaa.

Tilalla on peltoa vuokramaineen noin sata hehtaaria sekä metsää noin 40 hehtaaria. Tilan työt tehdään pääosin itse, urakointia ostetaan lannan levitykseen ja paalaukseen.

Viljanen kertoo, että uuden karjan osto kerralla yhdeltä tilalta vähensi tautipainetta. Kuva: Kimmo Haimi

"Angus-rodulla on kova vasikoiden suojeluvaisto, joten emolehmien kanssa täytyy olla varovainen, vaikka eläimet nupoja ovatkin. Omasta vanhasta karjasta jätettiin limousineja sekä yksi hereford-sonni perinnettä turvaamaan. Jatkossa tullee lisää herefordeja", Viljanen kertoo.

Pelloilla kasvatetaan viljaa ja nurmea rehuksi eläimille. "Kun tuotetaan luomulihaa, täytyy viljelyä hieman muuttaa aiemmasta."

Emolehmiä on tilalla 40, jotka mahtuvat sopivasti nykyisiin tiloihin. Uuden karjan osto kerralla yhdeltä tilalta vähensi tautipainetta. "Tähän asti tuotantosuunnan vaihto on sujunut ilman suurempia ongelmia."

Myöhemmin emojen määrää on tarkoitus kasvattaa 50–70 lehmään poikimisten kautta. Rakenteilla on jaloittelu- ja ruokintapihoja.

Maaseudun Tulevaisuus haastattelee kaikkien 14 MTK-liiton puheenjohtajat juttusarjassa kerran viikossa syksyllä 2021.

Lue lisää:

Suunnitelmat emolehmäpihaton laajentamisesta vaihtuivat 374 hehtaarin metsäkauppaan: "Metsämaahan sijoitetut eurot eivät valu koskaan hukkaan"

Tyttären innostuminen sai investoimaan - iso lihakarjatila tuplasi tuotannon