MTK: Hallituksella oltava kyky reagoida nopeasti ruokamarkkinoiden häiriöihin
MTK:n edunvalvonnan kriisitilanne jatkuu edelleen, vaikka kriisin vuosipäivä on pian.
”Hintoihin on pakko saada korotuksia edelleenkin”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi. Kuva: Jaana KankaanpääMaatalouden ja suomalaisen ruokajärjestelmän kriisitilanne ei ole taittunut, vaikka tuottajahinnat ovat nousseet.
Energian hinnannousu on iskenyt maatalouteen ja MTK:n johtokunta vaatii, että hallituksella on kyky reagoida nopeasti ruoka- ja energiamarkkinoiden häiriöihin myös budjettiriihen ulkopuolella.
”Ruokajärjestelmän kriisitilanteella on pian vuosipäivä, eikä sitä ole lähellekkään ratkaistu. Kriisitilanne jatkuu ja MTK:n edunvalvonta on siinä tilassa edelleen”, tuottajajärjestön puheenjohtaja Juha Marttila sanoi tilannekatsauksessaan MTK:n johtokunnalle.
MTK:n mielestä hallituksen on kuun vaihteen budjettiriihessä päätettävä, että energiaveron lisäpalautus on pidettävä voimassa myös vuonna 2023. Lisäksi maatilojen kiinteistövero olisi poistettava pysyvästi.
Toimien vaikutus olisi yhteensä 59 miljoonaa euroa.
Ruokamarkkinat alkoivat toimia keväällä ja tuottajahinnat nousta kustannusten nousun mukana.
Se johti kuluttajahintojen nousuun ja sillä oli yllättävä seuraus. Kulutus kääntyi laskuun.
”Pakko saada korotuksia hintoihin edelleenkin, mutta mitä sitten tehdään jos kulutus vähenee tätä tahtia. Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan lisää panoksia vientiin tai tuotantoa on sopeutettava”, Marttila sanoi.
Välitä viljelijästä -hankkeen rahoitukseen MTK yrittää vaikuttaa. Se on katkolla ensi vuoden jälkeen. MTK vaatii, että hanke vakinaistetaan.
Auki on myös itäisen Suomen rajayhteistyörahojen kohdistaminen uudelleen. Siitä piti tulla jo esitys ja asiaa on tarkoitus käsitellä budjettiriihessä.
Huomio alkaa olla jo seuraavan hallituksen ensimmäisessä kehyksessä. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Nyt syksyllä alkaa eduskunnassa parlamentaarinen työ maatalouden tilanteen parantamiseksi.
Sen tulokset ohjaavat seuraavaa hallitusta, oli sen pohja mikä hyvänsä.
Suomen cap-ohjelma hyväksyttiin vastikään. Marttilan mukaan suurin siihen liittyvä ongelma on lohkokohtainen kasvinvuorottelu.
”Se on iso muutos. Onneksi on pari vuotta aikaa, se tulee voimaan 2025”, Marttila sanoi.
Tosin poikkeuksia ei saanut mikään muukaan maa.
”Suomelle ongelma on, että valikoimaa on vähän. Mutta se tulee tasapuolisesti riesaksi kaikille maille.”
Suomen ja Euroopan komission neuvotteluissa kova paine kohdistui eloperäisiin maihin.
”Minun arvioni mukaan neuvotteluruljanssista suoriuduttiin mallikkaasti. Sen kansa pystytään elämään”, Marttila sanoi.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
