
Siemenkauppa kävi talvella viime vuosia hiljaisemmin. Cap-kauden vaihtuminen ja viljamarkkinoiden tilanne viivyttivät viljelypäätösten tekoa ja aiheuttivat kysyntäpiikin keväällä. Kauppaa tehtiin edelleen vilkkaasti toukokuussa.
MT teki kyselyn siemenkauppiaille toukokuun puolivälissä.
”Siemenkauppa kävi kokonaisuudessaan edellisiä vuosia hieman heikommin. Syksy oli vilkas ja talvella oli taas hiljaisempaa. Kauppa piristyi taas kevääksi ja nyt on kauppaa käyty normaaliin tahtiin. Vielä toukokuussakin on siemenkauppaa tehty”, tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo Hankkijalta kertoo.
”Kauppa on käynyt vaihtelevasti ja alueittain on eroja, ehkä kokonaisuutena sertifioidun siemenen käyttöaste tulee laskemaan. Edelleen nyt toukokuussa siemenkauppa käy ja yllättävän isojakin eriä vielä ostetaan. Uusi tukijärjestelmä on aiheuttanut epäselvyyttä viljelijöiden keskuudessa ja siirtänyt siemenkauppaa myöhäisemmäksi”, sanoo toimitusjohtaja Antti Ollila Tilasiemeneltä.
”Uusi tukikausi selvästi viivästytti hankintoja ja siemenkauppa piristyi hiljaisen talven jälkeen huhti–toukokuussa. Oman siemenen käyttö myös varmasti lisääntyi tänä vuonna”, kertoo myyntipäällikkö Heikki Alastalo Lantmännen Agrolta.
”Kysyntähuippu oli tänä vuonna jonkin verran keskimääräistä myöhäisempi”, toteaa toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva Peltosiemeneltä.
Viime vuosina siemeniä ei ole liiemmin jäänyt varastoihin kevään jälkeen. Viime kesän hyvien satojen myötä nyt siemeniä jäänee myös varastoon, mutta tarkkoja arvioita ei vielä pystytty tekemään, koska kauppaa tehtiin edelleen.
Todennäköisesti varastot jäävät normaalille tai hieman normaalia korkeammalle tasolle.
”Siementä jää varastoon vehnässä ja kaurassa. Ohran osalta varastot ovat melko pienet”, arvioi Alastalo.
Hyvän sadon myötä myös Huoltovarmuuskeskuksen siemenvarastoja on täydennetty.
Siemenkaupan perusteella viljalajien välillä ei näyttäisi olevan tulossa suurempia eroja aiempiin vuosiin verrattuna.
Syysvehnän onnistunut talvehtiminen on jonkin verran vähentänyt kevätvehnän kysyntää. ”Kokonaisvehnäala pysynee edellisten vuosien tasolla. Kaura-ala voi hieman laskea viime vuosista”, Ollila arvioi.
”Huonoimmassa kunnossa olevat lohkot varmaankin viljellään muulla kuin viljalla”, toteaa Alastalo.
Uudet lajikkeet ovat käyneet hyvin kaupaksi.
Herneen viljelyala todennäköisesti nousee jälleen uuteen ennätykseen.
”Herneellä on ollut paljon kysyntää. Herneen alan ennakoisin kasvavan selvästi viime vuodesta”, Uusitalo sanoo.
”Todennäköisesti herneellä tehdään uusi kylvöalaennätys”, Ollila ennustaa.
”Herneen kysyntä on ollut suurta. Härkäpavun siementä oli muutenkin niin vähän tarjolla, että sen pinta-ala jää pieneksi”, Alastalo toteaa palkokasveista.
Öljykasveista osa kauppiaista kertoo siemenkaupan käyneen paremmin kuin viime vuonna, mutta osa taas kertoo huonommasta menekistä.
Nurmisiemenkauppa on käynyt normaaliin tapaan.
”Tuotantonurmissa edelleen monipuolisimpien seosten osuus myynnistä kasvaa”, Uusitalo toteaa.
Uusi-Rauva kertoo nurmissa erityisesti hiilensidontaseosten kysynnän kasvaneen.
”Nurmisiemenkauppaa on tehty toukokuussa paljon. Sen osalta talvi oli myös rauhallinen ja hankinnat ovat ajoittuneet loppusuoralle. Viherlannoitusnurmen myynti on ollut erittäin vilkasta, mikä luultavasti kertoo siitä, että heikoimmassa kasvukunnossa olevat lohkot kylvetään viljan sijaan viherlannoitusnurmella”, Alastalo sanoo.
Myös Uusitalo toteaa näyttävän siltä, että viherlannoitus- ja luonnonhoitopeltojen määrä tulee kasvamaan.
”Parhaillaan viherlannoitus- ja maisemakasviseoksille on kysyntää. Samoin erilaisille saneeraus- ja kerääjäkasveille”, Ollila kertoi toukokuun puolivälissä.
Kevään aikana on uutisoitu luomutilojen siirtymisestä tavanomaiseen tuotantoon. Se on näkynyt myös siemenkaupassa.
Luomusiementen kysyntä on ollut hieman hiljaisempaa. Vaikuttaa, että hintasuhteet viljassa ja siirtyminen luomusta tavanomaiseen tuotantoon vähentävät myös luomusiemenen kysyntää, Uusitalo sanoo.
”Herneen ja härkäpavun luomusiemenenkauppa on käynyt hyvin. Kauran osalta kysyntä on ollut edellisten vuosien tasolla. Vehnän ja ohran kysyntä on ollut aikaisempaa vähäisempää, ilmeisesti luomuvehnälle ja -ohralle ei ole markkinoilla kysyntää. Myös luomutilojen siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon vaikuttaa luomusiementen kysyntään”, Ollila kertoo.
”Luomusiemenkauppa on ollut rauhallisempaa aiempiin vuosiin nähden, mikä näkyy etenkin nurmisiemenissä. Aika näyttää, miten luomun alat ylipäätään muuttuvat ja miten paljon on siirrytty takaisin tavanomaiseen viljelyyn”, Alastalo toteaa.