Kurkun tuotanto on harvoissa käsissä: kymmenen suurinta kurkunviljelijää tuottaa yli neljä viidesosaa sadosta

Puutarhatuotanto keskittyy Suomessa vauhdilla. Tietyt alueet erikoistuvat tiettyihin kasveihin, ja yritykset suurenevat ja harvenevat.

Kasvihuonekurkku on ehkä äärimmäisin esimerkki. Kurkuista 75 prosenttia tulee Pohjanmaalta, tarkemmin ottaen Närpiöstä ja sen lähikunnista, yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Kymmenen suurinta kurkuntuottajaa viljelee peräti 82 prosenttia koko maan sadosta. Kurkuntuottajia on yhteensä 246, joten kymmenen yritystä tarkoittaa neljää prosenttia kaikista alan yrityksistä.

Tomaateista 70 prosenttia ja erikoistomaateista 84 prosenttia tulee Pohjanmaalta.

Avomaan puutarhatuotteilla keskittyminen ei ole yhtä voimakasta, mutta sekin etenee.

Ruokasipulista 39 prosenttia ja porkkanasta 34 prosenttia tulee Varsinais-Suomesta. Kymmenen suurimman tuottajan osuus sipulisadosta on 58 prosenttia ja porkkanasta 46 prosenttia.

Vadelmalla 56 prosenttia sadosta tulee kymmeneltä suurimmalta tuottajalta.

Mansikkatilojen kirjo on suurempi. Niitä on kaikkiaan runsas tuhat, ja kymmenen suurimman osuus sadosta on vain prosentin verran.

Kasvihuonealalla investoidaan ahkerasti, Jaakkonen kertoo.

Tukikaudella 2015–2022 kasvi- ja kausihuonetuotantoon liittyviä tuettuja hankkeita oli yhteensä 390. Määrä on iso, kun vertaa kasvihuoneyritysten kokonaismäärään, 784 yritykseen.

Mukana oli paljon hyvin isoja hankkeita, lähes 30 kappaletta yli miljoonan euron investointeja.

Jaakkosen mukaan nyt on kuitenkin viitteitä siitä, että kasvihuonekurkulla on saavutettu tuotanto- ja kulutuskatto. Kokonaissato on kääntynyt laskuun pitkän nousun jälkeen.

Osa laskusta selittyy viime talven kalliilla sähköllä ja siitä johtuneilla tuotantotauoilla, mutta trendi näyttää silti selvältä.

Pyöreän perustomaatin tuotantomäärä on Jaakkosen mukaan sekin saavuttanut lakipisteensä. Erikoistomaatit ovat vallanneet alaa.

Kasvihuonetuotannon investointien myötä tuotannon tehokkuus on kasvanut. Kun vuonna 2011 energiakustannusten osuus oli noin 28 prosenttia tuotantokustannuksesta, toissa vuonna se oli enää 21 prosenttia.

Kurkulla myös neliöltä saadut sadot ovat kasvaneet vahvasti, noin 60 prosenttia vuodesta 2011.

Kasvihuoneissa tehokkuus on eri luokkaa kuin pellolla, Jaakkonen havainnollistaa: ”Kun viljaa saadaan keskimäärin neljä tonnia hehtaarilta, kasvihuoneessa sato voi olla kolme miljoonaa kiloa hehtaarilta.”

Marjantuotannossa tunnelit ovat tulevaisuutta. Kuva: Carolina Husu

Marjantuotannossa panostetaan vahvasti tunneliviljelyyn, Jaakkonen kertoo.

Tunneliviljely jatkaa satokautta sekä alusta että lopusta. Lisäksi työvoiman saanti on helpompaa, sillä sadon poiminta pöydiltä on kevyempää kuin maasta. Sade ei pääse hakkaamaan satoa eikä lintuongelmaa ole.

Sadon määräkin on omaa luokkaansa. Avomaan mansikan tilastollinen keskisato on reilu 3 200 kiloa hehtaarilta. Tunnelimansikan sato on lähes kymmenkertainen, otannan perusteella noin 30 000 kiloa hehtaarilta, Jaakkonen kertoo.