Väitös: Peltojen hinnoissa Itä- ja Länsi-Suomi ovat täysin eri maailmoista — ”Siirtymistä aktiiviviljelijöille olisi suositeltavaa vauhdittaa”
Yleisellä talouskehityksellä näyttää olleen yllättävänkin suuri vaikutus peltojen hintakehitykseen 2000-luvulla.
Kuva: Johannes TervoPeltojen hinnoissa on Suomessa huomattavia alueellisia eroja idän ja lännnen välillä.
Asia selviää tutkija Juho Valtialan tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Luonnonvarakeskuksella (Luke) työskentelevä Valtiala väittelee aiheesta Helsingin yliopistolta.
”Läntisessä Suomessa peltojen hintataso on yleisesti korkeampi ja kauppoja tehdään enemmän kuin itäisessä Suomessa”, Valtiala kertoo tuloksista Luken tiedotteessa.
”Pellon arvoon vaikuttavilla tekijöillä, kuten avo-ojilla, maan happamuudella sekä kaupungin läheisyydellä on lännessä suurempi vaikutus pellon hintaan kuin idässä.”
Niillä alueilla joissa maatalouden rakennekehitys on ollut vauhdikkaampaa, myös peltojen hinnat ovat nousseet voimakkaammin.
”Peltojen hinta ja vapautuminen myyntiin voi rajoittaa monen tilan laajentumista”
Peltojen ominaisuuksien ja alueellisten tekijöiden lisäksi yleisellä talouskehityksellä näyttää olleen yllättävänkin suuri vaikutus peltojen hintakehitykseen 2000-luvulla.
Hintakehityksen ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt 2010-luvulta alkaen, tiedotteessa todetaan.
Suomessa peltojen hinnat ovat lähellä Euroopan keskiarvoa, vaikka sadot ovatkin täällä keskimäärin hieman alhaisempia.
Useissa ulkomaisissa tutkimuksissa on noussut esiin huoli paitsi peltojen hinnan voimakkaasta noususta, myös peltojen keskittymisestä yhtiömuotoisille tiloille ja sijoittajille.
Kehitys voi estää keskimääräistä perhetilaa ostamasta peltoa ja laajentamasta tuotantoaan.
Suomessa peltojen hintakehitys ja -taso on väitöstutkimuksen perusteella maltillista moneen muuhun maahan nähden.
Tilat kuitenkin eroavat toisistaan tässä suhteessa merkittävästi.
”Peltojen hinta ja vapautuminen myyntiin voi rajoittaa monen tilan laajentumista tai tuotannon kehittämistä. Peltojen siirtymistä passiivisilta maanomistajilta aktiiviviljelijöille olisikin suositeltavaa vauhdittaa esimerkiksi tukipolitiikan muutoksella”, suosittelee Valtiala tutkimuksensa perusteella.
Kauppahinta-aineistoon kannattaisi Valtialan mukaan kerätä esimerkiksi tietoa pellon tuottoarvoon vaikuttavista tekijöistä.
Se voisi parantaa ymmärrystä pellon hinnoista ja parantaa aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen laatua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
