Viljelijät tilanneet kalkkia varovaisesti alkuvuonna
Vielä ei tiedetä, miten talouden epävarmuus vaikuttaa talven kalkitusmääriin. Lannoitusrajojen kiristyessä maanparannustoimien merkitys kasvaa.
Kalkista levitetään talvikaudella noin 70 prosenttia. Urakoitsija Matti Salminen levitti pellolle kalkkia Lipon kylässä Porlammilla viime perjantaina. Kuva: Jaana KankaanpääNordkalkin myyntipäällikkö Timo Kanerva ei halua arvioida alkaneen kalkituskauden levitysmääriä. Ennakkokauppaa tehdään kuitenkin joka vuosi vähemmän.
”Taloustilanteesta puhutaan koko ajan kielteiseen sävyyn. Saa nähdä, minkä verran se vaikuttaa.”
Peltojen kalkitseminen on pitkäaikainen investointi, mutta Kanervan mukaan valitettavan usein turhan helppo säästökohde. Uudistuva ympäristökorvausjärjestelmä kiristää lannoiterajoja, minkä toisaalta pitäisi motivoida viljelijöitä kalkitsemiseen.
”Kalkki auttaa niukentuvien fosforivarojen hyödyntämisessä”, Kanerva sanoo.
Levitettäviin määriin vaikuttaa myös sää. ”Talvella levitetään noin 70 prosenttia koko vuoden määrästä. Jos keliä ei ole, ei myöskään levitetä.”
Esimerkiksi viime vuonna sesonkia oli Kanervan mukaan alueittain kolmesta viikosta kuukauteen.
”Viime vuosi jäi selvästi jälkeen vuodesta 2013, jolloin oli monen huonon vuoden jälkeen erityisesti syyskaudella otollinen levityskeli. Myös viljan hinnan romahdus näkyi levitysmäärissä.”
Kanervan kertoo tämän vuoden tilausten määrä lisääntyy sitä mukaa kun levityskelit paranevat. ”Vielä ollaan lähtökuopissa.”
Pohjalaiset viljatilat ovat Kanervan mukaan ahkerimpia kalkitsijoita, Pohjanmaalla on paljon luontaisesti happamia maita. Etelän viljatilojen kalkitusinnokkuudessa näkyvät viljan hintasuhdanteet ja sääolot.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat